Kirjeitä Brasiliasta 5. Käynnistysyrityksiä

Tehtaan ympäristöä Jarilla

Vuonna 1978 Kymiyhtiö - tarkemmin Kaukas Kymi Kymmene, KK - alkoi rakentaa sellutehdasta Brasiliaan, Amazonin alueelle. Tähän Jari-projektiin osallistui paljon työntekijöitä Kuusankoskelta ja Kaukaan tehtaalta. He olivat eri ammattien osaajia, joiden avulla tehdas saatiin rakennettua merten takaa tulleille alustoilleen ja käynnistettyä.
Työskentely keskellä viidakkoa eri kulttuurissa, usein vailla yhteistä kieltä paikallisten ihmisten kanssa kovin erilaisessa ympäristössä kuin koto-Suomessa oli vaativaa. Monien oloa varmaan helpotti, kun sai viedä oman perheen mukana. Siellä vierähti joiltain vuosikin, välillä tietysti sai käväistä kotimaassa. Isäni Pentti Nieminen matkusti Jariin kaksi kertaa, viipyi useita viikkoja laatimassa suojelusuunnitelmaa tehtaille. Hän oli valmistellut suunnitelmaa jo Suomessa kaukaalaisen kollegansa kanssa. Sovitaan hänen nimekseen vaikka Jukka.
   Jukka  lähti Brasiliaan ensin. Hän lähetti Pentille Suomeen kirjeitä, joista kuvastuu välillä melkoinen epätoivo tehtävän edessä. Brasiliasta palanneilta kuusaalaisilta kuultiin enimmäkseen hauskoja ja eksoottisia tarinoita seikkailuista viidakossa. Jukan kirjeistä näkyy todellisuuden toinen puoli. Ei siellä oltukaan viettämässä mielikuviemme rentoa etelänlomaa vaan tekemässä otsa ja kainalotkin hiessä töitä.
   Pentti Niemisen arkistoista löytyi viisi Jukan kirjettä, joista heijastuu tunnollisuus työnteossa ja usein voimattomuus liian kovien haasteiden edessä. Jukka odottaa kollegaa paikalle kovasti, hänhän oli alussa ainoa suojeluasiantuntija Jarilla. Kirjeiden tyyli ja asioiden kommentointi oli yli 40 vuotta sitten suorasukaista, tapojen ja työkulttuurin eroista lauottiin totuuksia eri tavoin kuin nykyään. Se kertoo kunnioituksesta: suomalaiset odottivat brasilialaisilta samaa mitä vaativat itseltään, heidän mielestään ei ollut mitään syytä, miksi paikalliset eivät voisi paneutua asioihin samalla tarkkuudella kuin pohjoismaalaiset. Vuorossa on neljäs kirje, josta paistaa suojeluasiantuntijan huolellisuus tehtävien edessä ajoittaisen turhautumisen keskelläkin. Mekin pääsemme kurkistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, jotta ihmisten turvallisuus tehdasympäristössä voitaisiin taata.

Tehdasaluetta

MTD 1979-03-30

Terve Pentti

Kiitos kirjeestä ja paketista. Leivät ja silli olivat sellaista herkkua, ettei ne ehtineet meillä montaa päivä vanhentua. Oli mukava todeta, että sinun henkilökohtaiset asiasi olivat järjestyneet odotuksiesi mukaan. Onnea vaan uudelle Volvolle ja Saabillesi.
   Minun kotiinpaluu siirtyi parilla kuukaudella, sillä jatkoin sopimustani kesäkuun puoliväliin asti. Täältä aion lähteä jo 30.5. ja menemme perheen kanssa joko Rhodokselle tai Espanjaan pariksi viikoksi lomalle. Janne ei pääse lomalle mukaan, koska hänellä on rippileiri ja pääsee ripille 10.6. Liisa joutuu myös palaamaan silloin kotiin ja Mari jää minun kanssani vielä viikoksi. Minä en verotuksen vuoksi voi tulla Suomeen ennen 16.6. Diego lähtee kesälomalle 1.5. ja palaa 31.5. joten olemme enää kuukauden verran yhdessä töissä, emmekä ehdi tavata ennen minun lähtöä ja Diegon paluuta. Diego kertoi eilen, että hänestä tulee Gagliardin turvallisuusassistentti 1.4. alkaen! Organisaatiota en ole vielä paperilla nähnyt, mutta Diego piirsi sen ja laitan sen tämän kirjeen liitteeksi. En tiedä oliko tämä muutos hänelle ylennys vai alennus. Aika näyttää sen. (Todennäköisesti hyllylle nosto.) Palkankorotusta hän ei kuitenkaan vielä ole saanut. Hänen tehtäviinsä kuuluu nyt turvallisuuskoulutuksen vetäminen ja sen antaminen, turvallisuusohjeiden laatiminen, turvallisuusasioiden koordinointi ja palotoimen johtaminen.
   Palopäällikkö on palkattu vihdoinkin. Diego kertoi, että hän tulee tänne jo huhtikuun alkupuolella. Tämä päällikkö on Diegon vanha yhstävä Sao Paolosta, vähän yli viidenkymmenen ikäinen ja erittäin pitkän kokemuksen omaava. Hänestä oli varmasti puhetta sinun täällä ollessa. Näin ne asiat menevät eteenpäin kun kuluu aikaa ja tupakkaa. Paloaseman rakentaminen alkoi 13.2. ja tänään rakennus on valmis, ainoastaan sähkö ja ilmastointikojeet puuttuvat. Pääsemme muuttamaan uuteen taloon todennäköisesti ensi viikolla. Siellä meillä on vielä paremmat olosuhteet kuin tässä väliaikaisessa, ensiapuaseman tiloissa. Oli se harmi, että silloin kun oli eniten kirjoitustyötä ja keskittymistä vaativia tehtäviä ei ollut tällaista rauhallista ilmastoitua konttoria niin kuin nyt on. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vapaa-ajan viettoa

Jatkuu 2.4.
   En ehtinytkään saada tätä valmiiksi viikonlopun aikana, niin kuin oli meininki. Lauantai-iltapäivän pelasin tennistä ja illalla oli Mirjan syntymäpäiväjuhlat, joiden jälkeen kävin Paten kanssa peltikuurilla ja Lankuilla. Sunnuntaina kävimme KK:n veneillä "kalassa" Caracurujoella ja samalla tutustumassa tehtaan vastapäätä olevaan Beiradinhaan. Aikamoinen yhdyskunta sekin. Kapakoita siellä ainakin riittää. Niitä on aivan vieri vieressä, mutta kauppoja ei ole kovinkaan monta, muista palveluista puhumattakaan.
   Näihin työasioihin mennäkseni uudelleen voisin todeta,  että mitään mullistavaa ei täällä ole tapahtunut. Tehdas on käynnissä jo kaikilta osiltaan, mutta pysähtelee jatkuvasti johtuen milloin konerikoista, häiriöistä tai operaattoreiden tekemistä virheistä. Sopimuksen edellyttämää kahden päivän yhtäjaksoista 50% kapasiteetin ajoa, jolloin virallinen starttihetki noteerataan, ei ole tapahtunut vielä, mutta hyvässä lykyssä saattaa lähiviikkojen aikana tapahtua. Siitä hetkestä lähtee juoksemaan myös KK:n kassaan fee-maksut. Kemian tehdas on myös kokonaisuudessaan startannut,  mutta siellä on esiintynyt aika paljon häiriöitä, varsinkin SUP-tehtaalla. Kloorialkaalipuoli starttasi 23.3. ja on ollut yhtä lyhyttä seisokkia lukuunottamatta koko ajan käynnissä. 25.3. tapahtui kloorinkäsittelylaitoksella kloori-instrumenttiputken puhkeamisen takia pieni nestekloorivuoto, mutta se ei aiheuttanut muuta kuin laitoksen tyhjenemisen käyttömiehistöstä ym. henkilöistä. Onneksi tuuli oli oikeasta suunnasta, eikä kaasupilvi tullut muiden osastojen riesaksi. Suunnitelman mukaan jäi yksi paneelioperaattori jatkamaan työtään valvomossa paineilmahengityslaitteella varustettuna ja Hookerin ja KK:n miehet sulkivat vuodon.
   Henrik piti kolme kertaa hätätilannekoulutusta kaikille operaattoreille kemian tehtaalla näyttäen jokaiselle hepulle kädestä pitäen mitä pitää tehdä. Diego on antanut muutaman kerran henkilökohtaista suojainten käyttökoulutusta kaikille kemian tehtaalla työskenteleville. Ney määräsi hänet olemaan kaksi viikkoa kemian tehtaalla pelkästään ja kouluttamaan porukan. Tämä tapahtui maaliskuun puolivälissä. Diego itse oli Salgeman tehtaalla helmikuun lopulla viikon verran saamassa kaasusuojelukoulutusta. Kehui että oli oikein hyödyllinen ja kaikin puolin hyvä kurssi.
   Olet jo varmaan saanut kuullakin, ketkä KK-laiset palaavat kotiin huhtikuussa, nimittäin T, P, M ja F. Hansin poislähtö tuli yllätyksenä ja melko myöhäisessä vaiheessa, sillä hän oli jatkosta jo sopinut S:n kanssa kaikki asiat valmiiksi kun Da Silva ilmoitti, etteivät halua hänen jatkavan. He haluavat nähdä, onko B:stä ainesta vetämään tätä laitosta, ja niin kauan kuin Hans on täällä hän ei pysty mitään näyttöä antamaan. Onneksi Henrik tulee takaisin jo 14. huhtikuuta ja on 10.5. asti täällä. Se on erittäin hyvä asia ja varmistaa kemian tehtaalla tilannetta paljon.
   Kaasunaamareista on kova pula, sillä tällä hetkellä naamareita on n. 200 jaettu kemiantehtaalla ja sellulautalla työskenteleville. 150 kpl on tilattu jo kaksi kuukautta sitten, mutta eivät ole vielä tulleet. Näin ollen emme ole pystyneet sijoittamaan yhtään ylimääräistä naamaria millekään osastolle, joka on erittäin vakava asia jos sattuu paha kaasuvuoto esim. valkaisuosastolla.
   Paloautosta ym. pienemmistä välineistä ei ole kuulunut mitään uutta. Ne tulla tupsahtaa kai joskus, toivottavasti vain ennenkuin sattuu pahempia tulipaloja.
   Diego puhuu jatkuvasti poislähdöstä ja on kertomansa mukaan hakenut kahteen paikkaan. Hän toivoo ettei enää lomansa jälkeen tarvitsisi palata tänne, samoin toivoo kai hänen esimiehensä. Laboratorion päällikkö K. sai viikko sitten lopputilin ja on jo häipynyt maisemista. Luulen, että ellei tehdas ala pian mennä paremmin täällä on yksi ja toinen Facelin mies heikoilla.
   Uusi lentokone on vihdoinkin tullut 28.3. Se on Fokker F-227B tyyppinen potkuri-turbiini kone, johon mahtuu 38 matkustajaa. Kuulemma on oikein hyväntuntuinen ja mukava. Tällä viikolla on kovasti lähtiäisjuhlia ja keskiviikkona on Jarilocassa suomalainen ilta, joten vapaa-aika menee tällä viikolla tällaisissa merkeissä.

Uusi ryhmä lähdössä Jarille

Minun kaverikseni tulee asumaan P.P., jonka piti palata perheensä saattolomalta tänään, mutta miestä ei ole näkynyt. Ei ilmeisesti ole saanut koneeseen paikkaa. Paten lähdön jälkeen asumme P:n kanssa kahdestaan koko loppuajan. P. lähtee viikkoa ennen minua, muistaakseni.
   Tekemämme palomiesten koulutusohjelma on jälleen ollut vain paperi muiden paperien joukossa, koska kukaan ei ole siihen mitenkään reagoinut, mutta eiköhän uudella palopäälliköllä ole selvemmät pasmat kuin Diegolla, joten hän ei ehkä sitä opastusta tarvitsekaan. Lopettelen tällä kertaa tähän ja jatkan toisen kerran sitten lisää. Oikein hyvää kevättä Sinulle ja vaimollesi ja hyvää vointia.
   Terv. Jukka

P.S. Kiitos dia kuvista, jotka lähetit Liisalle, hän kertoi saaneensa ne paketissa.
   Sama

Kirjeet Brasiliasta loppuvat tähän viidenteen.
Eijaleena Martikainen