perjantai 8. helmikuuta 2019

Eilan vaiheita 27. Joulunaika 1946.

Eila Piirikkälän kolmesta 40-luvun kalenterista on jäljellä viimeiset kaksi kuukautta. Marras- ja joulukuu 1946 kuluvat Eilalta juhlavalmisteluissa ja sitten joulua juhlien. Sulhanen Pentti Nieminen on edelleen Tampereella teknillisessä opistossa mutta käy kolmena viikonloppuna kotona Kuusaalla ja tapaamassa morsiantaan, ja sitten alkaakin koulun joululoma. Tunteet leiskuvat välillä moneenkin suuntaan. Yhteydenpitoa oman kullan kanssa ja kovaa touhuamista harrastusten parissa konttorityöpäivien jälkeen - siinä kahden viimeisen kalenterikuukauden pääasiallinen viesti.

Nykyisin pidetään yhteyttä kavereihin tiiviiseen tahtiin, kun on millä viestitellä. Eila ja Pentti eivät 40-luvun lopulla jää paljoakaan jälkeen nykymenosta, kun ottaa huomioon, että Pentillä oli mahdollisuus soittaa vain vuokraemännän, rouva Pikkaraisen puhelimesta ja Eilalla yhtiön konttorin puhelimesta - mikä ei ollut suotavaa, ehkei edes sallittua. Kirjeet viuhuivat sen sijaan nopeaa tahtia Kuusankosken ja Tampereen väliä; posti jaettiin kaksi kertaa päivässä ja myös lauantaisin.

Selkeintä on esittää kontaktit luvuilla. Marras-joulukuussa päiviä oli 60, joista Pentti vietti Tampereella 37 ja Kuusankoskella 23. Tampereella ollessaan Pentti kirjoitti 11 kirjettä Eilalle ja soitti hänelle 18 kertaa. Eila lähetti Pentille kaksi pakettia - pullaa, kakkua ja pipareita - ja kahdeksan kirjettä. Puheluita Eila otti Tampereelle viisi. Näyttää liikuttavalta, kun kalenterissa Penan soitto on kerrottu huutomerkin kanssa ihan kuin isonakin yllätyksenä: "Pentti soitti tänään!"

Salme, Impi-äiti, Eila ja Nelly, Piirikkälän tytöt
Mutta muutakin on ehditty tehdä kuin puhelimessa roikkua. Eila on viettänyt koti-iltoja Mäyrämäellä. Hän on lukenut Viljakaisen Elviltä saamaansa kirjaa Hymy, kutonut Pentin joululahjaa - tarina ei kerro onko se pusero, pullover vai pipo. Jonakin sunnuntaina leivotaan. "Elvi, Timo ja Ossi olivat meillä. Leivoin Pentille ja Elvi sekä Salme 'auttoivat' minua. Olimme illalla Viljakaisella." 

Kyläilyä riittää. Elvi tulee Mäyrämäelle yökylään. Salme-sisko, sulhasensa Olli ja Eila käyvät jonain iltana Niemisillä Pentin kotona. Yhtenä iltana Eila käy Kirstin kanssa Tuomisen Aililla, eräänä sunnuntaina taas Niemisten kautta poiketen Pokilla Ruotsulassa Irjaa tapaamassa. "Tulin kotiin Kouvolan kautta autolla ja junalla." Marraskuun 20. päivä Eila käy Niemisillä Paavon syntymäpäivillä, joilla on paljon vieraita. Mäyrämäellä vierailevat nyt moneen otteeseen Matti ja Alli, jotka menevät sitten kihloihin. Matti on Eilan äidin toisen miehen Heikin poika, Eila on iloinen kihlauksesta. Sitten juhlitaan Ossi-pojan syntymäpäiviä Viljakaisella, käydään adventtikirkossa laulamassa ja Elvi tuleekin vielä Eilan kotiin iltaa istumaan.

Yhtenä sunnuntaina Eilan perhe käy Niemisillä syömässä maksakaalia. Ruokaa jää näköjään niin paljon, että Eila ja Salme kipaisevat maanantaina vielä ruokatunnilla syömässä sitä lisää. Järjestötehtäviäkin kasautuu. Eila menee töistä suoraan keskuskoululle Teollisuusvirkailijoiden huvitoimikunnan kokoukseen. Jossain välissä Eila kiikuttaa kenkänsä suutari-appiukon korjattavaksi ja käy ompelijalla sovittamassa hamettaan.

Lauluharjoitukset jatkuvat. Lisäksi Eila käy tanhuharjoituksissa, vanhojen tanssien harjoituksissa pikkujouluja varten ja voimistelemassa. Elokuvissa käydään Pentin kanssa kaksistaan, välillä anopin, "Niemisen tädin" , kanssa ja joskus seuraan liittyy myös "setä", Lauri-appi. On nähty mm. Madridin lähettiläs - "kauhea kuva". Wikipedia kertoo: "Herman Shumlinin vuonna 1945 ohjaama jännityselokuva. Se kertoo Espanjan sisällissodan salaisesta agentista, joka matkustaa Englantiin ja ja joutuu fasistien salajuonen kohteeksi, sekä salaperäisestä englantilaisesta naisesta." Ilmeisesti film noir -tyyli ei purrut Eilaan, vaikka naisagenttia esitti ihana Lauren Bacall, ja olihan miespääosan esittäjä Charles Boyalkin aika helposti katsottava. Seuraavasta leffakokemuksesta ei ole kommentteja, vaikka tyylilaji on sama: Laura on Otto Premingerin ohjaama yhdysvaltalainen film noir -klassikko vuodelta 1944.

Jotain mieltä kuohuttavaa on kai sattunut nuorenparin välillä, koska yhtenä päivänä kalenterissa lukee: "Minä olen oikea herkkäuskoinen narri. Olen niin vihainen itselleni." Mutta Penan kotiutuessa asiat näyttävät selviävän. Pentti tulee Eilaa vastaan ja saattelee ruokatunnilta konttorille. "Illalla olimme Salme, Olli, Pena ja minä Toivo Kärjen yhtyettä kuuntelemassa." Kaikki päättyy onnellisesti päätellen kommentista, jonka Eila kirjoittaa saatettuaan Pentin sunnuntai-iltana Kouvolaan asti junalle. "Olen niin rakastunut, onnellinen ja onneton, sillä minulla on ikävä." Ja seuraavalla viikolla: "Tunnen päivä päivältä rakastuvani yhä enemmän ja enemmän vain." Sen viikonvaihteen päätteeksi Eila saattaa Tampereelle lähtevää Penttiä Lahteen asti. "Klo 22.40 junalla tulin takaisin. Ihana loma!"

Pikkujoulut käynnistyvät. Maanantaina 9.12 on teollisuusvirkailijoiden pikkujoulu, seuraavana iltana Kaiku-kuoron pikkujoulu. "Siellä oli niin äärettömän hauskaa!" Samaan putkeen juhlitaan Naisvoimistelijoitten 25-vuotisjuhla, ja Eila kuuluu kansantanhuja esittävään joukkoon.

Lopulta alkaa Pentin kauan kaivattu joululoma 17.12. Eila on Penttiä vastassa junalla. "Menin kävellen ja tulimme junalla." Tarkoitetaan että motilla. Lomalla ehditään leipoa yhdessä pikkuleipiä, käydä seuratalolla tanssimassa, hakemassa joulukuusi. Jouluaattona Eila ja Pentti ovat päivän ja alkuillan Mäyrämäellä, sitten Niemisillä. "Sain niin paljon hyviä lahjoja, m.m. saappaat, korvakorut, kirjoja, tuolinmattoja y.m."

Pentti yöpyy Mäyrämäellä, ja jouluaamuna Eila, Pentti ja Salme menevät joulukirkkoon, sieltä Niemisille, sieltä Hakalalle, Viljakaisille ja taas Niemisille, sitten Eevan ja Valten, Pentin sedän perheen, luo Kouvolaan, ja lopuksi elokuviin. HUHHUH! Sama meno jatkuu tapaninpäivänä: "Päivällä vieraita, myös Pentti. Illalla olimme Pentin kanssa elokuvissa ja senjälkeen kävimme vielä Niemisellä." Joululomameininki jatkuu, lauantaina Pentti ja Eila ovat Hokkasilla. Eila ja Viivi käyvät saunassakin, ja sitten pelataan kirjailija-peliä ja sinkkiä, korttipeliä. "Hauska ilta!"

Sunnuntaina nuoripari on Pentin sukulaistytön ristiäisissä Myllykoskella. Heistä tulee pikkuisen kummeja. Maanantaina painellaan taas elokuviin - Kyminpuolella elokuvateatterissa filmit vaihtuvat tuhka tiheään. Nyt on vuorossa Lyhyt onni. Eilalla jälleen salaperäinen kommentti. "Ikävä ilta, enkä mielelläni muistele sitä." No kiusa se on pienempikin kiusa, arvuutellaan sitten tykönämme, millaista ikävää pidettiin.









Viimeinen Eilan kalenterimerkintä on kirjattu tiistaina 31. joulukuuta 1946:
"Uudenvuodenaatto.
Olimme Seuratalolla.
Vuosi vanha vaipuu hautaan riemuineen ja suruineen. Ihmissydän puhkee nöyrään rukoukseen kiitokseen: Oi jos vuosi alkava oisi Luojan siunaama."



Eijaleena Martikainen, Eilan ja Pentin vanhempi tytär







Joulukuun Kyyti-lukuhaaste suosittelee esikoisteoksia tai vaihtoehtoina klassikoita: https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuhaasteen...