Kotiseutujulkaisu Vellikuppi 9/2010 tarjoaa Ulla Nikulan perusteellisen kuvauksen yhtiön puutarhasta ja lisäksi artikkeleita yhtiön muistakin puutarhanhoitohankkeista. Vellikupin artikkelit antavat asiasta täyden kokonaiskuvan, suosittelen vahvasti julkaisun hankkimista. 90-luvulla sain Kymin keskusarkistolta Ylen käyttöön puutarhuri Matti Sihvosen raportin - paikoin epätoivoisenkin purkauksen - puutarhan käynnistämisen vaikeuksista. Sihvosen päiväkirja loihtii silmien eteen yksinäisen ammattilaisen, jonka turhauttavana tehtävänä on panna ruotuun niin kasvit kuin työntekijätkin. Kevään edistymistä seuratessa on hauska miettiä, miten jotkut asiat kuten kasvien kasvattamisen haasteet pysyvät, toiset taas kuten kielenkäyttö muuttuvat. Julkaisen Sihvosen raportin juttusarjana.
 |
| 1930-luvun kuvassa yhtiön puutarha erottuu urheilukentän oikealla puolella, kirkon alapuolella. Kymiyhtymä-lehti. |
Puutarhakertomus 15.12.1922
Matti Sihvonen:
"Kun nyt on kulunut runsaasti 2 vuotta siitä, jolloinka allekirjoittanut tuli yhtiön palvelukseen, katson velvollisuudekseni tehdä lyhyesti selkoa puutarhaviljelyksiin kuulvista tehtävistä, jotta voitaisiin paremmin arvostella, onko tähän saakka kuljettu suunta oikea.
1. Taimistopuutarha.
Syksyllä 1920 ryhdyttiin ensitöiksi perustamaan n.s. taimistopuutarhaa, jossa kasvatetaan taimia ja johon varataan kaikenlaisia tarveaineita muita puutarhoja varten. Paikan valinta tälle puutarhalle ei ollut helppoa, sillä käytettävissä olevat pellot ovat tuulille avonaisia ja maanlaatu on jäykintä tinasavea, joka taimien kasvattamiseen semmoisenaan ei sovellu, vaan joka lannoittamisella, hiekalla ja suomudalla voidaan parantaa. Kun tehdasalueen läheltä ei sopivampaa paikkaa löytynyt, eroitettiin tähän tarkoitukseen Aronpellosta Lauttatien takaa noin 3,5 ha suuruinen tila.
Kun mainittuna vuonna yhtiöllä oli suuria rakennuskiireitä, ei alkaviin puutarhapuuhiin riittänyt ollenkaan kunnollista väkeä, vain pari poikaa oli aluksi mittaus- ja paalutustöissä. Kun lämmintä syksyä jatkui harvinaisen myöhään, kerättiin puutarhatöihin sellaista joutoväkeä, joka ei ollut muille kelvannut. Näin päästiin hiukan alkuun, mutta samalla sidottiin allekirjoittaneen aika kokonaan tuon laiskan joukon työinnon vireillä pitämiseen, joten uusien suunnitelmien tekoon ei mitenkään jäänyt riittävästi aikaa. Istutustöitä varten hankittiin myöskin jonkun verran erilaisia taimia. Pitkä syksy lyhensi rekikelin, joten maanparannusaineiden ajo supistui vähiin, varsinkin kun ennenaikainen kesän tulo kiirehti muokkaustöihin. Liiallinen lämpö teki keväällä istutusajan kovien lyhyeksi, kun istutusmaatkin olivat näin alussa valmistumattomia. Seuraavana syksynä tuli talvi tavallista aikaisemmin, jota seurasi myöhäinen kevät ja kuluneena kesänä alituisten sateiden vuoksi oli melkein mahdotonta jäykkien savimaiden muokkaus. Alkuvaikeuksista huolimatta on taimipuutarha ojitettu kokonaan salaojilla, maanlaatua on melkoisesti parannettu, käytävät on tehty, alue on ympäröity rautalanka- ja kuusiaidalla sekä varustettu vesijohdolla.
Taimistossa on nykyisin seuraava taimivarasto:
Hedelmäpuita, erisuuruisia, noin 1.600 kpl.
Omenapuiden perusrunkoja 2.100
Marjapensaita 4.850
Koristepuita 650
Koristepensaita 1.800
Aitakuusia 4.600
Aitapensaita 2.700
Raparperipensaita 600
Yhteensä 18.900 kpl.
Lisäksi on omista pistokkaista ja kylvämällä lisätty erilaisia pikkutaimia noin 8.000 kpl., joku määrä monivuotisia kukkia sekä noin 3.000 mansikkatainta. Jotta taimistopuutarhasta saataisiin vähitellen uusien taimien lisäämiseen tarvittavat jalostus-, pistokas- ja taivukeoksat on ensi keväänä aiottu istuttaa erilaisia omenalaatuja, marjapensaita sekä koristepuita ja -pensaita vakinaisille kasvupaikoilleen.
Nykyinen taimistopuutarhan pinta-ala on puiden ja pensaiden kasvattamiseen riittävä, mutta liikaakaan siinä ei ole, sillä lähivuosina tarvitaan taimia runsaasti ja kun lisääminen tehdään pääasiassa omassa puutarhassa, tarvitaan enemän tilaa kuin valmiiden taimien väliaikaiseen sijoittamiseen. On myöskin huomattava, että puita ja pensaita ei ole hyvä kasvattaa samoilla palstoilla, varsinkaan savimailla, vaan vaativat nekin vuoroviljelystä. Vuoroviljelyskasveina on nyt käytetty keittiökasveja ja perunaa, joille täällä on myöskin hyvät myyntitilaisuudet.
On kuulunut huhuja, että taimistopuutarhan rannanpuoleinen pää muodostettaisiin rakennustonteiksi. Jos tämä suunnitelma toteutuu, niin silloin olisi puutarha-aluetta laajennettava länteen, tulevan urheilukentän pohjoispuolelle, joka voitaisiin sopivasti yhdistää samaan aitaukseen nykyisen alueen kanssa. - Toivoisin, että tämä asia ratkaistaisiin piakkoin, ett'ei istutettuja kasveja tarvitsisi, mahdollisten rakennuskiireiden tieltä, siirtää sopimattomana vuodenaikana."
