keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Kirjeitä Brasiliasta 4. Suunnitelmat on, laitteet puuttuvat

Vuonna 1978 Kymiyhtiö - tarkemmin Kaukas Kymi Kymmene, KK - alkoi rakentaa sellutehdasta Brasiliaan, Amazonin alueelle. Tähän Jari-projektiin osallistui paljon työntekijöitä Kuusankoskelta ja Kaukaan tehtaalta. He olivat eri ammattien osaajia, joiden avulla tehdas saatiin rakennettua merten takaa tulleille alustoilleen ja käynnistettyä.
Työskentely keskellä viidakkoa eri kulttuurissa, usein vailla yhteistä kieltä paikallisten ihmisten kanssa kovin erilaisessa ympäristössä kuin koto-Suomessa oli vaativaa. Monien oloa varmaan helpotti, kun sai viedä oman perheen mukana. Siellä vierähti joiltain vuosikin, välillä tietysti sai käväistä kotimaassa. Isäni Pentti Nieminen matkusti Jariin kaksi kertaa, viipyi useita viikkoja laatimassa suojelusuunnitelmaa tehtaille. Hän oli valmistellut suunnitelmaa jo Suomessa kaukaalaisen kollegansa kanssa. Sovitaan hänen nimekseen vaikka Jukka.

Tehdasrakennelmia Jarilla
Jukka  lähti Brasiliaan ensin. Hän lähetti Pentille Suomeen kirjeitä, joista kuvastuu välillä melkoinen epätoivo tehtävän edessä. Brasiliasta palanneilta kuusaalaisilta kuultiin enimmäkseen hauskoja ja eksoottisia tarinoita seikkailuista viidakossa. Jukan kirjeistä näkyy todellisuuden toinen puoli. Ei siellä oltukaan viettämässä mielikuviemme rentoa etelänlomaa vaan tekemässä otsa ja kainalotkin hiessä töitä.
   Pentti Niemisen arkistoista löytyi viisi Jukan kirjettä, joista heijastuu tunnollisuus työnteossa ja usein voimattomuus liian kovien haasteiden edessä. Jukka odottaa kollegaa paikalle kovasti, hänhän oli alussa ainoa suojeluasiantuntija Jarilla. Kirjeiden tyyli ja asioiden kommentointi oli yli 40 vuotta sitten suorasukaista, tapojen ja työkulttuurin eroista lauottiin totuuksia eri tavoin kuin nykyään. Se kertoo kunnioituksesta: suomalaiset odottivat brasilialaisilta samaa mitä vaativat itseltään, heidän mielestään ei ollut mitään syytä, miksi paikalliset eivät voisi paneutua asioihin samalla tarkkuudella kuin pohjoismaalaiset. Vuorossa on neljäs kirje, josta paistaa suojeluasiantuntijan huolellisuus tehtävien edessä ajoittaisen turhautumisen keskelläkin. Mekin pääsemme kurkistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, jotta ihmisten turvallisuus tehdasympäristössä voitaisiin taata.

Monte Dourado 1978-12.01

Terve Pentti!

Kiitos kirjeistäsi. Oli mukava todeta, että olit muuttanut mieltäsi ja tulet uudelleen "hommiin". Sinun kokemustasi ja auktoriteettiäsi todella tarvitaan näiden härkäpäisten ja osaamattomien ihmisten kanssa. Tulosi varmistetaan lähiaikana jossain palaverissä, missä on mukana uusi projektin johtaja Mr. MacDonald. Uskon, että hän saa jotain aikaan myös suojelurintamalla, sillä hän vaikuttaa pätevältä kaverilta ja on hyvin rauhallinen ja asioihin perehtyvä johtaja. Tämä sen takia, että Mr. N.N. ei enää ole se henkilö kenen kanssa KK asioi. Hänet on tavallaan heitetty yli laidan ja Mr. MacDonald hoitaa itse yhteydenpidon KK:hon.Sen vuoksi sinunkin tulemiseen täytyy saada muodollisesti hänen siunauksensa ja asia näkyä kokousmuistiossa.

Suomalainen start up -ryhmä
Sitten näihin toimintaohjeisiin. Saat lähipäivinä Lareksen kautta (tai olet jo saanut) paperin "suojelusuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet", jonka liitteenä ko. luettelo on. Ajatuksena oli, että suojelusuunnitelmaa täytyy täydentää yksityiskohtaisilla toimintaohjeilla (telex Larekselta 31.10.78). Tähän luetteloon listasin kaikki ne ohjeet, joita katsoin tarpeellisiksi, joko täydentää tai jotka on tehtävä erillisinä ohjeina esim. ranskalaisin viivoin: temppu n:o1, n:o2 jne. Nämä ihmiset tarvitsevat jo koulutusvaihetta varten paperilla yksityiskoht. ohjeet. Teillä ja meillä tilanne on aivan toinen, koska kouluttajina toimii asiantuntevat  suojeluihmiset ja koulutettavat ovat aivan toista luokkaa.
   Diegon kaasukoulutus ei ole vieläkään järjestynyt Carbocioro-niisessä firmassa lähellä Sao Pauloa. Kohtahan se on jo myöhäistä, kun kerran laitos starttaa ja väki pitäisi olla koulutettu edes johonkin valmiuteen mahdollisten kaasuvuotojen varalta. Me emme pysty kouluttamaan insinööritason alapuolelle, koska työnjohtajat ja operaattorit ym. työntekijät eivät osaa englantia, emmekä me portugalia. Näiden ihmisten kouluttaminen on täysin Diegon olemattomilla harteilla ja se ei näytä hyvältä. Hän ei ole vieläkään saanut käännetyksi suojelusuunnitelmaa portugalin kielelle. En tiedä milloin hän saa sen valmiiksi ja jakeluun omalle väelleen. No tämä tästä ja käydään vielä kertaalleen lista läpi.

1. Tehdään erillinen ohje täydennettynä sairaalan hälyttämisellä ja hälytyksen suorittamisella sireeneillä. Samoin on ohjeeseen laitettava muut hälytettävät henkilöt (Diego, palopäällikkö ym.)

2. Suojelupäällikön (-insinöörin) toimintaohjeet tarvitaan sen takia, jos tähän tehtävään joutuu normaalipäivätyön jälkeen tehtaan päivystävä insinööri. Ohje ei tietenkään ole kaiken kattava vaan käsittäisi pääkohdat eri tehtävistä ja yhteyksistä. Tämä helpottaisi kaverin toimintaa, jos hänellä olisi tällainen muistilista.

3. Sama juttu koko toimiston tehtävistä.

4. Ajattelin, että palopäällikkö on ammattimies, joka ei tarvitse kirjallista toimintaohjetta, mutta sen sijaan, ainakin alussa, voisi ohjeet olla avuksi palomestareille, jotka eivät ole minkäänlaista palokoulutusta aiemmin saaneet. Hehän toimivat kuivausosaston vuoromestareina.

5. Tässäkin ajattelin, että ohjetta voisi tarkentaa kertomalla mitä tekee esim. puutavaraportin vartija, kun saa hälytyksen pääportilta jne.

Vapaalla naapurikylässä. Pentti shortseissa keskellä.
6. Tehdaspalokuntaa varten täytyy tehdä ohje, miten hälytys annetaan osastoille (ilmeisesti sireeni ei kuulu sisälle joka paikkaan) ja mitä varusteita säilytetään osastoilla (vai säilytetäänkö?) ja kokoontumispaikka eri tilanteissa. Tämäkin ohje palvelisi lähinnä koulutustilanteissa ja olisi samalla palomiehille muistipaperina. On myös syytä huomioida kova vaihtuvuus tehtaalla, jolloin ohjetta tarvitaan usein uusille palokuntalaisille.

7. Tämä on melko selvä eikä vaatine juuri muuta kuin uudelleen kirjoituksen erilliseksi ohjeeksi ryhmää varten.

8, 9 ja 10 Nämä ohjeet on laadittava yhdessä käyttöhenkilökunnan (suomalaisten) kanssa. Jos nämä jää pelkästään heidän varaan, ei asiasta kuulla tämän jälkeen.

11. Tien raivaaminen on välttämätöntä, mutta myös toimintaohje tarvitaan, sillä Beeradinhassa asuu myös lukutaitoisia ihmisiä. Toimintaohjeita kirjatessani ajattelin kylläkin enemmän Munguban asukkaita, sillä kyllä heidän myös tulisi saada informaatio tehtaalla olevasta vaarasta.

12. Laivojen henkilökuntaa varten on tehtävä erillinen paperi, joka annetaan kuittausta vastaan laivan tullessa satamaan.

13. Tämä paperi syntyy neuvottelun tuloksena MTD:n sairaalan kanssa. Luulisin, että ohje voidaan saada jopa heidän itsensä laatimana.

14. Suojalaitteiden sijoittaminen on tehtävä yhteistyössä osastojen kanssa. Asiasta tehtävä paperi on suunnitelma, jonka perusteella laitteet sijoitetaan (kunhan ne joskus saadaan)

15. Nämä ohjeet minulla onkin täällä ja olen juuri muokkaamassa sitä Facelille sattuvaksi ja sen jälkeen se käännetään englanniksi.

16. Nämä ohjeet ovat jo valmiina englanniksi.


Siis tarkoituksena ei ole laatia niin yksityiskohtaisia ohjeita, kuin kohdat 15 ja 16 ovat, vaan saada pääpiirteissään alkutoimenpiteet paperille. Silti näiden ohjeiden tekeminen on melko suuri ja aikaa vievä työ.
   En tiedä, sainko ajatukseni tuotua riittävän selkeästi esille, mutta suurin piirtein tätä meiltä odotetaan sekä Lareksen että Facelin taholta. Jos sinulla on aikaa vielä vastata ennen Joulua joko telexillä tai laittamalla kirjeen EK:n mukaan (hän palaa takaisin 14.12). Tosin sieltä kirjeet tulevat muutenkin nopeasti eli noin viikossa tänne.

Parhain, lämpöisin terveisin
Jukka

P.S. Minä päivänä olit ajatellut lähteä Hollstenin kanssa Suomesta?

Kirjeitä Brasiliasta -sarja jatkuu

Eijaleena Martikainen

Paperipaikkakunta juhli kotiseuturakkautta - puhe juhlavuoden yleisötapahtumassa

  Arvoisa juhlaväki Eihän Kuusankoskea enää ole. Tämän hämmästyttävän väitteen kuuli monta kertaa vuoden 2009 alussa, kun Kuusankoski liit...