maanantai 30. maaliskuuta 2020

Kirjeitä Brasiliasta 5. Käynnistysyrityksiä

Tehtaan ympäristöä Jarilla

Vuonna 1978 Kymiyhtiö - tarkemmin Kaukas Kymi Kymmene, KK - alkoi rakentaa sellutehdasta Brasiliaan, Amazonin alueelle. Tähän Jari-projektiin osallistui paljon työntekijöitä Kuusankoskelta ja Kaukaan tehtaalta. He olivat eri ammattien osaajia, joiden avulla tehdas saatiin rakennettua merten takaa tulleille alustoilleen ja käynnistettyä.
Työskentely keskellä viidakkoa eri kulttuurissa, usein vailla yhteistä kieltä paikallisten ihmisten kanssa kovin erilaisessa ympäristössä kuin koto-Suomessa oli vaativaa. Monien oloa varmaan helpotti, kun sai viedä oman perheen mukana. Siellä vierähti joiltain vuosikin, välillä tietysti sai käväistä kotimaassa. Isäni Pentti Nieminen matkusti Jariin kaksi kertaa, viipyi useita viikkoja laatimassa suojelusuunnitelmaa tehtaille. Hän oli valmistellut suunnitelmaa jo Suomessa kaukaalaisen kollegansa kanssa. Sovitaan hänen nimekseen vaikka Jukka.
   Jukka  lähti Brasiliaan ensin. Hän lähetti Pentille Suomeen kirjeitä, joista kuvastuu välillä melkoinen epätoivo tehtävän edessä. Brasiliasta palanneilta kuusaalaisilta kuultiin enimmäkseen hauskoja ja eksoottisia tarinoita seikkailuista viidakossa. Jukan kirjeistä näkyy todellisuuden toinen puoli. Ei siellä oltukaan viettämässä mielikuviemme rentoa etelänlomaa vaan tekemässä otsa ja kainalotkin hiessä töitä.
   Pentti Niemisen arkistoista löytyi viisi Jukan kirjettä, joista heijastuu tunnollisuus työnteossa ja usein voimattomuus liian kovien haasteiden edessä. Jukka odottaa kollegaa paikalle kovasti, hänhän oli alussa ainoa suojeluasiantuntija Jarilla. Kirjeiden tyyli ja asioiden kommentointi oli yli 40 vuotta sitten suorasukaista, tapojen ja työkulttuurin eroista lauottiin totuuksia eri tavoin kuin nykyään. Se kertoo kunnioituksesta: suomalaiset odottivat brasilialaisilta samaa mitä vaativat itseltään, heidän mielestään ei ollut mitään syytä, miksi paikalliset eivät voisi paneutua asioihin samalla tarkkuudella kuin pohjoismaalaiset. Vuorossa on neljäs kirje, josta paistaa suojeluasiantuntijan huolellisuus tehtävien edessä ajoittaisen turhautumisen keskelläkin. Mekin pääsemme kurkistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, jotta ihmisten turvallisuus tehdasympäristössä voitaisiin taata.


Tehdasaluetta
MTD 1979-03-30

Terve Pentti

Kiitos kirjeestä ja paketista. Leivät ja silli olivat sellaista herkkua, ettei ne ehtineet meillä montaa päivä vanhentua. Oli mukava todeta, että sinun henkilökohtaiset asiasi olivat järjestyneet odotuksiesi mukaan. Onnea vaan uudelle Volvolle ja Saabillesi.
   Minun kotiinpaluu siirtyi parilla kuukaudella, sillä jatkoin sopimustani kesäkuun puoliväliin asti. Täältä aion lähteä jo 30.5. ja menemme perheen kanssa joko Rhodokselle tai Espanjaan pariksi viikoksi lomalle. Janne ei pääse lomalle mukaan, koska hänellä on rippileiri ja pääsee ripille 10.6. Liisa joutuu myös palaamaan silloin kotiin ja Mari jää minun kanssani vielä viikoksi. Minä en verotuksen vuoksi voi tulla Suomeen ennen 16.6. Diego lähtee kesälomalle 1.5. ja palaa 31.5. joten olemme enää kuukauden verran yhdessä töissä, emmekä ehdi tavata ennen minun lähtöä ja Diegon paluuta. Diego kertoi eilen, että hänestä tulee Gagliardin turvallisuusassistentti 1.4. alkaen! Organisaatiota en ole vielä paperilla nähnyt, mutta Diego piirsi sen ja laitan sen tämän kirjeen liitteeksi. En tiedä oliko tämä muutos hänelle ylennys vai alennus. Aika näyttää sen. (Todennäköisesti hyllylle nosto.) Palkankorotusta hän ei kuitenkaan vielä ole saanut. Hänen tehtäviinsä kuuluu nyt turvallisuuskoulutuksen vetäminen ja sen antaminen, turvallisuusohjeiden laatiminen, turvallisuusasioiden koordinointi ja palotoimen johtaminen.
   Palopäällikkö on palkattu vihdoinkin. Diego kertoi, että hän tulee tänne jo huhtikuun alkupuolella. Tämä päällikkö on Diegon vanha yhstävä Sao Paolosta, vähän yli viidenkymmenen ikäinen ja erittäin pitkän kokemuksen omaava. Hänestä oli varmasti puhetta sinun täällä ollessa. Näin ne asiat menevät eteenpäin kun kuluu aikaa ja tupakkaa. Paloaseman rakentaminen alkoi 13.2. ja tänään rakennus on valmis, ainoastaan sähkö ja ilmastointikojeet puuttuvat. Pääsemme muuttamaan uuteen taloon todennäköisesti ensi viikolla. Siellä meillä on vielä paremmat olosuhteet kuin tässä väliaikaisessa, ensiapuaseman tiloissa. Oli se harmi, että silloin kun oli eniten kirjoitustyötä ja keskittymistä vaativia tehtäviä ei ollut tällaista rauhallista ilmastoitua konttoria niin kuin nyt on. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vapaa-ajan viettoa
Jatkuu 2.4.
   En ehtinytkään saada tätä valmiiksi viikonlopun aikana, niin kuin oli meininki. Lauantai-iltapäivän pelasin tennistä ja illalla oli Mirjan syntymäpäiväjuhlat, joiden jälkeen kävin Paten kanssa peltikuurilla ja Lankuilla. Sunnuntaina kävimme KK:n veneillä "kalassa" Caracurujoella ja samalla tutustumassa tehtaan vastapäätä olevaan Beiradinhaan. Aikamoinen yhdyskunta sekin. Kapakoita siellä ainakin riittää. Niitä on aivan vieri vieressä, mutta kauppoja ei ole kovinkaan monta, muista palveluista puhumattakaan.
   Näihin työasioihin mennäkseni uudelleen voisin todeta,  että mitään mullistavaa ei täällä ole tapahtunut. Tehdas on käynnissä jo kaikilta osiltaan, mutta pysähtelee jatkuvasti johtuen milloin konerikoista, häiriöistä tai operaattoreiden tekemistä virheistä. Sopimuksen edellyttämää kahden päivän yhtäjaksoista 50% kapasiteetin ajoa, jolloin virallinen starttihetki noteerataan, ei ole tapahtunut vielä, mutta hyvässä lykyssä saattaa lähiviikkojen aikana tapahtua. Siitä hetkestä lähtee juoksemaan myös KK:n kassaan fee-maksut. Kemian tehdas on myös kokonaisuudessaan startannut,  mutta siellä on esiintynyt aika paljon häiriöitä, varsinkin SUP-tehtaalla. Kloorialkaalipuoli starttasi 23.3. ja on ollut yhtä lyhyttä seisokkia lukuunottamatta koko ajan käynnissä. 25.3. tapahtui kloorinkäsittelylaitoksella kloori-instrumenttiputken puhkeamisen takia pieni nestekloorivuoto, mutta se ei aiheuttanut muuta kuin laitoksen tyhjenemisen käyttömiehistöstä ym. henkilöistä. Onneksi tuuli oli oikeasta suunnasta, eikä kaasupilvi tullut muiden osastojen riesaksi. Suunnitelman mukaan jäi yksi paneelioperaattori jatkamaan työtään valvomossa paineilmahengityslaitteella varustettuna ja Hookerin ja KK:n miehet sulkivat vuodon.
   Henrik piti kolme kertaa hätätilannekoulutusta kaikille operaattoreille kemian tehtaalla näyttäen jokaiselle hepulle kädestä pitäen mitä pitää tehdä. Diego on antanut muutaman kerran henkilökohtaista suojainten käyttökoulutusta kaikille kemian tehtaalla työskenteleville. Ney määräsi hänet olemaan kaksi viikkoa kemian tehtaalla pelkästään ja kouluttamaan porukan. Tämä tapahtui maaliskuun puolivälissä. Diego itse oli Salgeman tehtaalla helmikuun lopulla viikon verran saamassa kaasusuojelukoulutusta. Kehui että oli oikein hyödyllinen ja kaikin puolin hyvä kurssi.
   Olet jo varmaan saanut kuullakin, ketkä KK-laiset palaavat kotiin huhtikuussa, nimittäin T, P, M ja F. Hansin poislähtö tuli yllätyksenä ja melko myöhäisessä vaiheessa, sillä hän oli jatkosta jo sopinut S:n kanssa kaikki asiat valmiiksi kun Da Silva ilmoitti, etteivät halua hänen jatkavan. He haluavat nähdä, onko B:stä ainesta vetämään tätä laitosta, ja niin kauan kuin Hans on täällä hän ei pysty mitään näyttöä antamaan. Onneksi Henrik tulee takaisin jo 14. huhtikuuta ja on 10.5. asti täällä. Se on erittäin hyvä asia ja varmistaa kemian tehtaalla tilannetta paljon.
   Kaasunaamareista on kova pula, sillä tällä hetkellä naamareita on n. 200 jaettu kemiantehtaalla ja sellulautalla työskenteleville. 150 kpl on tilattu jo kaksi kuukautta sitten, mutta eivät ole vielä tulleet. Näin ollen emme ole pystyneet sijoittamaan yhtään ylimääräistä naamaria millekään osastolle, joka on erittäin vakava asia jos sattuu paha kaasuvuoto esim. valkaisuosastolla.
   Paloautosta ym. pienemmistä välineistä ei ole kuulunut mitään uutta. Ne tulla tupsahtaa kai joskus, toivottavasti vain ennenkuin sattuu pahempia tulipaloja.
   Diego puhuu jatkuvasti poislähdöstä ja on kertomansa mukaan hakenut kahteen paikkaan. Hän toivoo ettei enää lomansa jälkeen tarvitsisi palata tänne, samoin toivoo kai hänen esimiehensä. Laboratorion päällikkö K. sai viikko sitten lopputilin ja on jo häipynyt maisemista. Luulen, että ellei tehdas ala pian mennä paremmin täällä on yksi ja toinen Facelin mies heikoilla.
   Uusi lentokone on vihdoinkin tullut 28.3. Se on Fokker F-227B tyyppinen potkuri-turbiini kone, johon mahtuu 38 matkustajaa. Kuulemma on oikein hyväntuntuinen ja mukava. Tällä viikolla on kovasti lähtiäisjuhlia ja keskiviikkona on Jarilocassa suomalainen ilta, joten vapaa-aika menee tällä viikolla tällaisissa merkeissä.
Uusi ryhmä lähdössä Jarille
Minun kaverikseni tulee asumaan P.P., jonka piti palata perheensä saattolomalta tänään, mutta miestä ei ole näkynyt. Ei ilmeisesti ole saanut koneeseen paikkaa. Paten lähdön jälkeen asumme P:n kanssa kahdestaan koko loppuajan. P. lähtee viikkoa ennen minua, muistaakseni.
   Tekemämme palomiesten koulutusohjelma on jälleen ollut vain paperi muiden paperien joukossa, koska kukaan ei ole siihen mitenkään reagoinut, mutta eiköhän uudella palopäälliköllä ole selvemmät pasmat kuin Diegolla, joten hän ei ehkä sitä opastusta tarvitsekaan. Lopettelen tällä kertaa tähän ja jatkan toisen kerran sitten lisää. Oikein hyvää kevättä Sinulle ja vaimollesi ja hyvää vointia.
   Terv. Jukka

P.S. Kiitos dia kuvista, jotka lähetit Liisalle, hän kertoi saaneensa ne paketissa.
   Sama



Kirjeet Brasiliasta loppuvat tähän viidenteen.
Eijaleena Martikainen

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Kirjeitä Brasiliasta 4. Suunnitelmat on, laitteet puuttuvat

Vuonna 1978 Kymiyhtiö - tarkemmin Kaukas Kymi Kymmene, KK - alkoi rakentaa sellutehdasta Brasiliaan, Amazonin alueelle. Tähän Jari-projektiin osallistui paljon työntekijöitä Kuusankoskelta ja Kaukaan tehtaalta. He olivat eri ammattien osaajia, joiden avulla tehdas saatiin rakennettua merten takaa tulleille alustoilleen ja käynnistettyä.
Työskentely keskellä viidakkoa eri kulttuurissa, usein vailla yhteistä kieltä paikallisten ihmisten kanssa kovin erilaisessa ympäristössä kuin koto-Suomessa oli vaativaa. Monien oloa varmaan helpotti, kun sai viedä oman perheen mukana. Siellä vierähti joiltain vuosikin, välillä tietysti sai käväistä kotimaassa. Isäni Pentti Nieminen matkusti Jariin kaksi kertaa, viipyi useita viikkoja laatimassa suojelusuunnitelmaa tehtaille. Hän oli valmistellut suunnitelmaa jo Suomessa kaukaalaisen kollegansa kanssa. Sovitaan hänen nimekseen vaikka Jukka.

Tehdasrakennelmia Jarilla
Jukka  lähti Brasiliaan ensin. Hän lähetti Pentille Suomeen kirjeitä, joista kuvastuu välillä melkoinen epätoivo tehtävän edessä. Brasiliasta palanneilta kuusaalaisilta kuultiin enimmäkseen hauskoja ja eksoottisia tarinoita seikkailuista viidakossa. Jukan kirjeistä näkyy todellisuuden toinen puoli. Ei siellä oltukaan viettämässä mielikuviemme rentoa etelänlomaa vaan tekemässä otsa ja kainalotkin hiessä töitä.
   Pentti Niemisen arkistoista löytyi viisi Jukan kirjettä, joista heijastuu tunnollisuus työnteossa ja usein voimattomuus liian kovien haasteiden edessä. Jukka odottaa kollegaa paikalle kovasti, hänhän oli alussa ainoa suojeluasiantuntija Jarilla. Kirjeiden tyyli ja asioiden kommentointi oli yli 40 vuotta sitten suorasukaista, tapojen ja työkulttuurin eroista lauottiin totuuksia eri tavoin kuin nykyään. Se kertoo kunnioituksesta: suomalaiset odottivat brasilialaisilta samaa mitä vaativat itseltään, heidän mielestään ei ollut mitään syytä, miksi paikalliset eivät voisi paneutua asioihin samalla tarkkuudella kuin pohjoismaalaiset. Vuorossa on neljäs kirje, josta paistaa suojeluasiantuntijan huolellisuus tehtävien edessä ajoittaisen turhautumisen keskelläkin. Mekin pääsemme kurkistamaan, mitä kaikkea on otettava huomioon, jotta ihmisten turvallisuus tehdasympäristössä voitaisiin taata.

Monte Dourado 1978-12.01

Terve Pentti!

Kiitos kirjeistäsi. Oli mukava todeta, että olit muuttanut mieltäsi ja tulet uudelleen "hommiin". Sinun kokemustasi ja auktoriteettiäsi todella tarvitaan näiden härkäpäisten ja osaamattomien ihmisten kanssa. Tulosi varmistetaan lähiaikana jossain palaverissä, missä on mukana uusi projektin johtaja Mr. MacDonald. Uskon, että hän saa jotain aikaan myös suojelurintamalla, sillä hän vaikuttaa pätevältä kaverilta ja on hyvin rauhallinen ja asioihin perehtyvä johtaja. Tämä sen takia, että Mr. N.N. ei enää ole se henkilö kenen kanssa KK asioi. Hänet on tavallaan heitetty yli laidan ja Mr. MacDonald hoitaa itse yhteydenpidon KK:hon.Sen vuoksi sinunkin tulemiseen täytyy saada muodollisesti hänen siunauksensa ja asia näkyä kokousmuistiossa.

Suomalainen start up -ryhmä
Sitten näihin toimintaohjeisiin. Saat lähipäivinä Lareksen kautta (tai olet jo saanut) paperin "suojelusuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet", jonka liitteenä ko. luettelo on. Ajatuksena oli, että suojelusuunnitelmaa täytyy täydentää yksityiskohtaisilla toimintaohjeilla (telex Larekselta 31.10.78). Tähän luetteloon listasin kaikki ne ohjeet, joita katsoin tarpeellisiksi, joko täydentää tai jotka on tehtävä erillisinä ohjeina esim. ranskalaisin viivoin: temppu n:o1, n:o2 jne. Nämä ihmiset tarvitsevat jo koulutusvaihetta varten paperilla yksityiskoht. ohjeet. Teillä ja meillä tilanne on aivan toinen, koska kouluttajina toimii asiantuntevat  suojeluihmiset ja koulutettavat ovat aivan toista luokkaa.
   Diegon kaasukoulutus ei ole vieläkään järjestynyt Carbocioro-niisessä firmassa lähellä Sao Pauloa. Kohtahan se on jo myöhäistä, kun kerran laitos starttaa ja väki pitäisi olla koulutettu edes johonkin valmiuteen mahdollisten kaasuvuotojen varalta. Me emme pysty kouluttamaan insinööritason alapuolelle, koska työnjohtajat ja operaattorit ym. työntekijät eivät osaa englantia, emmekä me portugalia. Näiden ihmisten kouluttaminen on täysin Diegon olemattomilla harteilla ja se ei näytä hyvältä. Hän ei ole vieläkään saanut käännetyksi suojelusuunnitelmaa portugalin kielelle. En tiedä milloin hän saa sen valmiiksi ja jakeluun omalle väelleen. No tämä tästä ja käydään vielä kertaalleen lista läpi.

1. Tehdään erillinen ohje täydennettynä sairaalan hälyttämisellä ja hälytyksen suorittamisella sireeneillä. Samoin on ohjeeseen laitettava muut hälytettävät henkilöt (Diego, palopäällikkö ym.)

2. Suojelupäällikön (-insinöörin) toimintaohjeet tarvitaan sen takia, jos tähän tehtävään joutuu normaalipäivätyön jälkeen tehtaan päivystävä insinööri. Ohje ei tietenkään ole kaiken kattava vaan käsittäisi pääkohdat eri tehtävistä ja yhteyksistä. Tämä helpottaisi kaverin toimintaa, jos hänellä olisi tällainen muistilista.

3. Sama juttu koko toimiston tehtävistä.

4. Ajattelin, että palopäällikkö on ammattimies, joka ei tarvitse kirjallista toimintaohjetta, mutta sen sijaan, ainakin alussa, voisi ohjeet olla avuksi palomestareille, jotka eivät ole minkäänlaista palokoulutusta aiemmin saaneet. Hehän toimivat kuivausosaston vuoromestareina.

5. Tässäkin ajattelin, että ohjetta voisi tarkentaa kertomalla mitä tekee esim. puutavaraportin vartija, kun saa hälytyksen pääportilta jne.

Vapaalla naapurikylässä. Pentti shortseissa keskellä.
6. Tehdaspalokuntaa varten täytyy tehdä ohje, miten hälytys annetaan osastoille (ilmeisesti sireeni ei kuulu sisälle joka paikkaan) ja mitä varusteita säilytetään osastoilla (vai säilytetäänkö?) ja kokoontumispaikka eri tilanteissa. Tämäkin ohje palvelisi lähinnä koulutustilanteissa ja olisi samalla palomiehille muistipaperina. On myös syytä huomioida kova vaihtuvuus tehtaalla, jolloin ohjetta tarvitaan usein uusille palokuntalaisille.

7. Tämä on melko selvä eikä vaatine juuri muuta kuin uudelleen kirjoituksen erilliseksi ohjeeksi ryhmää varten.

8, 9 ja 10 Nämä ohjeet on laadittava yhdessä käyttöhenkilökunnan (suomalaisten) kanssa. Jos nämä jää pelkästään heidän varaan, ei asiasta kuulla tämän jälkeen.

11. Tien raivaaminen on välttämätöntä, mutta myös toimintaohje tarvitaan, sillä Beeradinhassa asuu myös lukutaitoisia ihmisiä. Toimintaohjeita kirjatessani ajattelin kylläkin enemmän Munguban asukkaita, sillä kyllä heidän myös tulisi saada informaatio tehtaalla olevasta vaarasta.

12. Laivojen henkilökuntaa varten on tehtävä erillinen paperi, joka annetaan kuittausta vastaan laivan tullessa satamaan.

13. Tämä paperi syntyy neuvottelun tuloksena MTD:n sairaalan kanssa. Luulisin, että ohje voidaan saada jopa heidän itsensä laatimana.

14. Suojalaitteiden sijoittaminen on tehtävä yhteistyössä osastojen kanssa. Asiasta tehtävä paperi on suunnitelma, jonka perusteella laitteet sijoitetaan (kunhan ne joskus saadaan)

15. Nämä ohjeet minulla onkin täällä ja olen juuri muokkaamassa sitä Facelille sattuvaksi ja sen jälkeen se käännetään englanniksi.

16. Nämä ohjeet ovat jo valmiina englanniksi.


Siis tarkoituksena ei ole laatia niin yksityiskohtaisia ohjeita, kuin kohdat 15 ja 16 ovat, vaan saada pääpiirteissään alkutoimenpiteet paperille. Silti näiden ohjeiden tekeminen on melko suuri ja aikaa vievä työ.
   En tiedä, sainko ajatukseni tuotua riittävän selkeästi esille, mutta suurin piirtein tätä meiltä odotetaan sekä Lareksen että Facelin taholta. Jos sinulla on aikaa vielä vastata ennen Joulua joko telexillä tai laittamalla kirjeen EK:n mukaan (hän palaa takaisin 14.12). Tosin sieltä kirjeet tulevat muutenkin nopeasti eli noin viikossa tänne.

Parhain, lämpöisin terveisin
Jukka

P.S. Minä päivänä olit ajatellut lähteä Hollstenin kanssa Suomesta?

Kirjeitä Brasiliasta -sarja jatkuu

Eijaleena Martikainen

Villasukka voi hivellä paitsi jalkoja myös silmiä. Tällaisia kaunokaisia en osaisi itse neuloa, itse asiassa en minkäänlaisia. Kyyti-kirjast...