tiistai 12. tammikuuta 2021

Toihan on meiän mummola! Tunnistatko rakennuksia 1980-luvun Kuusaalta?

 

Ilmakuva Kunnanpellosta kertoo, miten kovasti kotipaikkakunta on muuttunut puolen vuosisadan aikana. Kuvan täytyy olla 1960-luvun lopulta, koska Valtakadun ja Kiitotien risteyksessä ei vielä ole liikennevaloja, mutta Linjapuiston viereen on jo rakennettu ensimmäinen kerrostalo. Suurimmasta osasta omakotitaloja on nyt jäljellä vain muisto. Alueella kohoaa näyttävä korkeiden kerrostalojen rykelmä, monta matalaa kerrostaloa ja useita palvelutaloja.

Jukka Airola kuvasi 1980-luvulla Kuusankosken kaupungin tilauksesta alueen rakennuskantaa. Hän antoi blogini käyttöön kuvanippuja eri puolelta kaupunkia. Muutamia olen jo julkaissut, nyt jatketaan kuoresta, jonka Airola on nimennyt Maunukselaksi. Uudessa Kouvolassa Maunuksela-nimellä tarkoitetaan aluetta entisen TS:n ympäristössä, siellä Tokmannin, Haavikon ja Formula Centerin vaiheilla. Kuvissa on kuitenkin rakennuksia laajemmalta alueelta: Mäkikylästä, Keltistä, Pappilanpellolta, Kunnanpellolta. Maunuksela tarkoitti kylännimenä ennen suurta aluetta Kuusankosken länsi- ja lounaiskulmilla - vilkaisepa vain kolmikymmenluvulla piirrettyä karttaa Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta -teoksen 2 sivulta 12. Julkaisulupa blogissa käytettyihin kuviin pitää kysyä Jukka Airolalta.

Olisi hauska tietää, muistaako joku teistä näitä taloja, tietääkö sijainnin, tunteeko asukkaat tai peräti jonkin näihin liittyvän tarinan. Muistot voi lähettää osoitteeseen min.kuusas@gmail.com

Numeroin kuvat, jotta muistot ja tiedot on helppo liittää oikeaan kuvaan. Aloitetaan tutuista tapauksista.

   1. Pappila

Kuusankosken vastaperustettu seurakunta rakennutti ensi töikseen pappilan, jotta voisi palkata kirkkoherran. Seurakunta osti Maunukselan kylästä joen rannasta Kauppilan tilan vuonna 1920. Rakennus valmistui vuonna 1923. Lähteenämme on jälleen Rurik Wasastjernan kirjasarja Kolme tehdasta, yksi kunta, tässä osa 2 sivulta 264. Pappilan piirustukset laati Kymiyhtiön rakennusmestari Wolmar Forsberg, urakoitsijaksi valittiin Kymiyhtiö. Yhtiö teetti piirustuksiin muutoksia omalla arkkitehdillaan Bertel Liljequistillä. 

Pappila oli kirkkoherran perheen kotina vuoteen 1971, jolloin kirkkoherran virka-asunto siirtyi kerrostaloon Kunnanpellolle. Kirkkoherranvirasto jatkoi edelleen talon itäpäädyssä, pappilan alakerran valtasivat lasten ja nuorten kerhot. Vuonna 1980 valmistui uusi seurakuntakeskus. Silloin virasto siirtyi sinne, pappila peruskorjattiin takaisin kirkkoherran asunnoksi, ja Taisto Huttusen perhe muutti sinne. Vuodesta 1992 pappila oli jonkin aikaa vuokralla, nykyisin se on yksityisomistuksessa.

Nuoren seurakunnan suuri ponnistus, komea pappilarakennus, on monenlaisten uhkien jälkeen paikallaan. 1980-luvulla seurakunta suunnitteli purkaa talon, koska se oli virkamies-asiantuntija-työryhmän mielestä laho ja korjauskelvoton. Museovirasto oli asiasta toista mieltä. Myöhemmin talosta löydettiin jotain tuholaisia, jotka puolestaan olivat niin harvinaisia jääriä, ettei niitä saanut hävittää - näin uutisoitiin 1990-luvulla. Talo näyttää kuitenkin jatkavan elämäänsä muina miehinä ja ilahduttaa vanhan kuusaalaisen silmää viestittäessään paikkakunnan historiasta. Kuvassa näkyvää piharakennusta ei enää ole, ja rivitalot ovat häkellyttävän lähellä pihapiiriä, mutta pappila seisoo ryhdikkäänä paikoillaan. Kuusiaidan yksi sivu kohoaa yhä korkeana, ja tontin kahdella laidalla uudet kuusiaidat ovat hyvää vauhtia kasvamassa.


    2. Tiilitalo ja Sutisen kauppa Valtakadun varrella

Tämä rakennus sijaitsi vastapäätä Pappilankujan risteystä vielä 1970-luvulla. Rauni Henttosen perhe muutti taloon 50-luvulla, jolloin sitä kutsuttiin Pirtu-Laakson taloksi. Henttonen kertoo omassa haastattelussaan tässä blogissa: "Omistaja oli salakuljettaja, hän oli kieltolain aikana hankkinut niin paljon, että sai rakennettua komean tiilitalon. Laakson leski asui alakerrassa ja vuokrasi huoneita muualta talosta."

Takana häämöttävä Sutisen kauppa tuli tutuksi oppikoululaisille. Alaluokilla sieltä kipaistiin ostamassa munkkeja ja vuodesta 1966 Suffeli-patukoita. Se oli luvallista ruokatunnilla, mutta jos narahti koulunpihalta poistumisesta tavallisella välitunnilla, seurasi ainakin puhuttelu. Sutisen liiterin takana käytiin sitten isompina sauhuttelemassa, ja se ei ainakaan ollut sallittua edes ruokatunnilla.

Wasastjernan teos - osa 2 sivu 332 - kertoo että kauppias Erkki Sutinen rakensi liike- ja asuintalon nykyiselle Valtakadulle vuonna 1933 jo alkuun hiukan erikoisin ratkaisuin. Taloa laajennettiin 1950-luvulla, ja siihen asennettiin mm. isoruutuiset muodikkaat ikkunat, ja "lopputulos on riemastuttava kollaasi erilaisia ja eri tavoin toisiinsa liittyviä elementtejä".

Rakennus on ollut vuosia tyhjillään melko surullisena ilmestyksenä. Viimeisin uutisointi kertoo sen purkupäätöksestä, joka edellyttää kuitenkin, että talo kuvataan huolella jälkipolvia varten.
 

    3. Maisema Sairaalanmäeltä Kunnanpellolle. 80-luvun kuvassa Kunnanpelto on jo selvää kerrostaloaluetta. Kettumäen palvelutaloa ja kolmea senioritaloa ei ole vielä rakennettu, vanhat omakotitalot ovat paikoillaan Kuusaantien/Kiitotien tuntumassa. Tien yläpuolella näkyy Kuusankosken Osuusliikkeen Kunnanpellon myymälä.


      4. Kuusankosken Osuusliikkeen Kunnanpellon myymälä. Turvaudumme jälleen Wasastjernan teokseen - osa 2, sivu 330: "Osuusliikkeen talo valmistui vuonna 1929. Se on hengeltään pelkistetyn klassistinen. - - - Ankaran symmetrisen rakennuksen takajulkisivusta ulkonee vinokulmainen porrashuone, joka johtaa yläkerran asuntoihin. Porrashuoneen yläosaa koristaa klassistiseen repertuaariin kuuluva pyöröikkuna, jossa on H:n muotoinen jako. Sekä piha- että katulappeella on kaksi säteittäisjaolla varustettua lunettikattoikkunaa." Rakennukseen sijoittui 90-luvulla kaupungin puutarhaosaston päätukikohta. Tällä hetkellä kadun puolen liiketiloissa toimii kampaamo.


      5. Kunnalliskoti, Kuusankosken kunnan ensimmäinen rakennus. Satapaikkainen kunnalliskoti on arkkitehtitoimisto Lindgren & Liljequistin käsialaa. Se vihittiin käyttöön vuonna 1923, kertoo Wasastjernan teos Kolme tehdasta, yksi kunta osa 2, s. 302. 

Pääsisäänkäynnin puolelta rakennus näyttää aika tavallisen kokoiselta, mutta kannattaa kiertää sen taa, jolloin sen suuruus ihan hämmästyttää. Vaikka kunnalliskoti oli aikanaan puitteiltaan Suomen maaseudun huomattavin vanhustenhoitolaitos, se jäi äkkiä pieneksi. Vasta vuonna 1956 viereen rakennettiin sairasosasto ja asuntoja. Airolan kuvan oikeassa laidassa on siivu vuonna 1961 rakennettua lisäsiipeä.

Vanhainkodista on tässä blogissa oma juttunsa:

http://minkuusas.blogspot.com/2014/02/kunnalliskodista-se-alkoi.html 

      6.

Talot kuvissa 6, 7 ja 8 ovat nykyisin Kettumäellä työväenasuntomuseon alueella. Ne on siirretty sinne muualta. Kaksi ylintä kuvaa ovat samasta rakennuksesta, alinna esitelty pitkä pytinki palvelee nykyistä Kettumäen kansanpuistoa mm. kahvilana.

                                                                            7.

              8.

              9. Tämä talo taitaa olla Pohjankorventien ja Kalervontien tuntumasta. Samantapaisia funkisrakennuksia on tämän naapurustossakin ja lisää Kunnanpellolla. Rakennusmestari Eino Niininen on suunnitellut niistä monta.

Tanja Lahtinen, Koivulan Keijon ja Leenan tytär, tunnisti rakennuksen:
Numero 9. on min mummon (Kaisla Tarjala os. Parviainen) kotitalo jossa isomummo Bertta Parviainen asui kuolemaansa asti. Tarinan mukaan sen on suunnitellut isovaari Juho Parviainen klubiaskin kanteen joka rakennutti talon perheensä kodiksi, vuosilukua en nyt tällä tietoa muista.

                 10. Missä mahtaa olla tämä kaunotar? Alla oleva kuva on selvästi samasta rakennuksesta.

Vastauksen tarjoaa Anita Korkalaisen viesti:

"Olisikohan valokuvat 10 ja 11 Aron talosta, talo oli valkoinen ja iso jonka tontin yksi sivu taisi rajoittua jokeen. Muistan joku vuosi " pottuloman" aikoihin suurimman osan lukiolaisista olleen lähialueilla maatalojen pelloilla yhden päivän talkoissa  ja minä olin Arossa - lyhin fillarointi koululta..." 


Totta kai se on Aron talo! Olisi pitänyt tajuta itse, sillä olen kuvannut taloa ulkoapäin muutama vuosi sitten ja julkaissutkin kuvan siitä. Kiitos Anitalle.


 

                11. 

                                          12. Eikös tämä ole entinen Keltin koulu?

            13. Pihapiiri päärakennuksineen


            14. Tämä voisi olla samaa pihapiiriä kuin ylläolevassa kuvassa.

 

Tunnistatko nämä yksittäiset asuintalot? Missä sijaitsivat, kenen koteja ovat olleet?

                                     15.                      



16.


                                                         17.









18.



                                                      19.



20.



                                                   21.









22.


                                                     

 

                                                       23.





24.




                                                  25.









26. Tämä voisi olla Kettumäentieltä.



27. Tämäkin näyttää Kunnanpellon maisemalta.





 28. Asuinrakennus vai sauna?





Nyt lisätään vaikeusastetta. Tunnistatko vanhoja talousrakennuksia? Mihin taloihin nämä kuuluvat, missä käytössä ovat olleet? Onko kuvassa aitta vai navetta, lato vai riihi, sauna vai viljankuivaamo?




29. Tässä kuvassa vasemmalla laidalla on varmaan navetta.

Löytyi: Kävely joenrannalta Aron talon ohitse vei tämän rakennuksen kulmille. Navetta-talli-rakennus voisi hyvin kuulua Aron tilaan, vaikka onkin selvästi pihapiirin ulkopuolella.




30.



Kuvissa 31 ja 32 taitaa olla sama rakennus. Näyttää vähän heinäladolta, mutta miksi se on metsässä?

                                                                          31.


 




32.




                                                  

                                                     33.

                                                                                                                   

                                                                  


34.



                                                  35.







Kuvat: Jukka Airola

Teksti: Eijaleena Martikainen

Paperipaikkakunta juhli kotiseuturakkautta - puhe juhlavuoden yleisötapahtumassa

  Arvoisa juhlaväki Eihän Kuusankoskea enää ole. Tämän hämmästyttävän väitteen kuuli monta kertaa vuoden 2009 alussa, kun Kuusankoski liit...