torstai 20. kesäkuuta 2019

Eilan ja Pentin häät, juhannus 1947

Eilan vaiheita ja Penan viestejä -tarinoiden päähenkilöiden häitä ennakoitiin jo heidän kalenterimerkinnöissään ja kirjeissään. Kumpikin odotti niitä innoissaan.  Ne pidettiin juhannuksen alla sunnuntaina. Siihen aikaan juhannusaatto oli aina 24.6. ja juhannuspäivä 25.6.







Tätä ennen oli tietysti lähetetty hääkutsut,








                   






    
  otettu kuulutukset ja













anottu viranomaisilta lupa huvitilaisuuden järjestämiseen.












Häihin kutsuttiin 500, paikalle saapui 700 henkeä. Kuokkavieraat olivat silloin ja pitkään sen jälkeen tavallinen ilmiö tämänkin seudun häissä.


Kaasoista ei Eilan leikekirjassa puhuta mitään, mahtoiko olla muotiakaan siihen aikaan. Sulhasen tukena oli Eilan siskon kihlattu Olli Luostarinen, kuvassa oikealla ylhäällä. Kirkolta hääväki käveli Aronpellon poikki seuratalolle. Morsiuspari lähti ilmeisesti morsiustyttöjen kanssa suoraan hääkuvaa otattamaan Kouvolaan. Auto oli sammunut Ahlmanintiellä, ja kuvausreissusta oli tullut toivottua pitempi. Häävieraat kuitenkin jaksoivat odotella seuratalolla, olihan luvassa tanssia ja hyvät tarjoilut. Tuohon aikaan saatiin varmasti jostain jo oikeaa kahviakin. Ja juuri näissä häissä kuultiin lausahdus "syyää myä vanhat näit pehmosii", kun täti leikkasi täytekakkua vaakasuoraan.












Morsiustyttöinä olivat Eilan hyvän ystävän Eilan Helénin tyttäret Maisa ja Helena.























Häämatka suuntautui viikon päästä Helsinkiin suurkisoihin. Huom. yo-lakki Penan päässä.












Pentti pääsi töihin Kymiyhtiöön opiskeltuaan vielä vuoden häiden jälkeen Tampereen teknillisessä opistossa. Eilakin oli yhtiön konttoreissa töissä mutta jäi kotirouvaksi, kun Pentti toivoi. Nuoripari asui ensin Eilan kotitalossa Mäyrämäen laella. Sinne oli vintille rakennettu heille oma huone. Parin vuoden kuluttua he saivat yhtiön asunnon Kinnaksesta, ja vuonna 1952 he pääsivät muuttamaan ensimmäisen lapsensa kanssa Puistomaalle. Siellä perheeseen syntyi toinenkin tyttö.

Puistomaalta perhe muutti Kuusaan ensimmäisiin elementtitaloihin Ekholmintielle. 60-luvulla alettiin rakentaa Melkunmäkeä, ja sinne Niemisetkin rakensivat omakotitalon Pentin piirustusten mukaan.

Pentti otti harrastuksekseen palokuntatoiminnan, ja ennen pitkää hänestä tuli tehdaspalokunnan päällikkö ja sitä kautta kaupunginpalopäällikkö. Yhtiöllä hän työskenteli piirustuskonttorissa ja rakennusosastolla mutta sai sitten tehtäväkseen suojeluorganisaation laatimisen kloorivaarojen varalta, ja tehtävänimike muuttui suojelupäälliköksi. Viimeiset työvuotensa Pentti oli kaupunginpalopäällikkönä kaupungin palkkalistoilla.

Eila harrasti kuorolaulua Kaiussa sen minkä lapsilta ja kodinhoidolta ehti - Pentti viihtyi samoissa porukoissa ja jonkun vuoden myös kuoron tenorien rivissä. Kun SPR:n ystäväpalvelu alkoi Kuusankoskella, Eila oli mukana järjestäytymisessä ja aktiivisena spr:läisenä elämänsä loppuun saakka. Eila kuoli vuonna 1994, Pentti 2009.

Meidän lasten silmin perhe-elämä oli kivaa kuusaalaista meininkiä. Äiti ja isä tulivat hyvin toimeen keskenään. Isä oli hauska seuramies mutta jämti työelämässä. Äiti oli lempeä ja muut huomioon ottava taiteilijasielu. Heillä riitti ystäviä, ja näiden kanssa vietettiin paljon aikaa. Siinä ympäristössä meidän lasten oli helppo kasvaa, meitä ei vaivattu hankaluuksilla, joita kaikkien elämään vääjäämättä tulee. Kotoa on jäänyt iloiset, valoisat muistot.

Toivottavasti tämän kesän hääparit saavat yhtä hyvän elämän kuin omat vanhempamme Eila ja Pentti Nieminen.

                                                   Hyvää juhannusta!

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Puutarhakertomus 6. Näyttely osoitti puutarhojen hyödyn

Kymiyhtiön ensimmäisen puutarhurin Matti Sihvosen päiväkirja/raportti työnantajalle vuodelta 1922 päättyy. Puutarhurin alkutaival yhtiöläisten puutarhoissa ja yhtiön kauppapuutarhassa oli rankka, pihoja piti laittaa kuntoon joka puolella paikkakuntaa samaan aikaan. Ajan myötä puutarhurin vastuulle sysättiin myös yhtiön maatilan peltotyöt. Nämä ovat viimeiset rivit Matti Sihvosen  puutarhakertomuksesta, raportista työnantajalleen Kymiyhtiölle 15.12.1922. Lisää aiheesta voi lukea kotiseutujulkaisu Vellikupista 9/2010.

Keskuspuutarha. Kuva kirjasta Kymiyhtiön sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen toiminta/Julius Polin
    "Kun 2 vuotta sitten puutarhatyöt pantiin alulle, kehoitettiin allekirjoittanutta laatimaan suunnitelmia tulevasta taimistopuutarhasta sekä siihen tarvittavista rakennuksista ja muista tarpeista. Näihin rakennussuunnitelmiin kuului 2 puutarhurin ja 1 kalustonhoitajan asuntoa sekä 4 pientä huonetta päiväharjoittelijoita varten, sekä lisäksi välttämättömät työskentely-, kalusto-, varasto- ja kasvihuoneet. Sikäli kun silloin ymmärsin pidettiin nämä rakennukset tarpeellisina ja luvattiin ensi tilassa rakentaa. Paitsi allekirjoittaneen asuntoa, jota näinä päivinä on alettu rakentaa, ei mitään muita ole tehty, vaan on kasvihuoneet ja säilytyspaikat korvattu väliaikaisilla laitoksilla. Kun puutarhatyöt ovat ikään kuin olosuhteiden pakosta paisuneet laajemmiksi, kuin miksi alussa lienee ajateltu, olisi varmaankin suunniteltujen rakennusten aikaisempi valmistuminen poistanut monta alkuvaikeutta. Niinpä minun aikani olisi tullut monin verroin paremmin käytetyksi, jos asuntoni olisi ollut työmaani keskellä. Sillä samalla kun olisin voinut tehokkaasti ohjata ja valvoa töiden kulkua, samalla olisin voinut huolellisemmin suunnitella ja valmistella niitä monilukuisia tehtäviä, joita tämä toimi runsaasti tarjoo. Lavojen ja kasvihuoneiden kunnollinen hoito vaatii ehdottomasti, että edes joku hoitajista asuisi mahdollisimman lähellä. Kaluston hoitajaksi ei ole ketään saatu vakinaisesti, kun ei ole ollut asuntoa. Kun jokaiselle työaseelle ei tilanpuutteen vuoksi voida järjestää omaa paikkaansa, joka on kaiken järjestyksen välttämätön ehto, tottuu työväkin huonoon järjestykseen.  Kun ei voida osoittaa vakinaista ruokailupaikkaa niille työläisille, jotka nauttivat ruokansa puutarhassa, ilmestyy ruuanjätteitä, eväspapereita ja muuta roskaa sopimattomiin paikkoihin. Epärehellisillä aineksilla on myöskin silloin tilaisuus harjoittaa vilpillisyyttä. Sellainen puutarha, jossa ei asu ketään, on aivan turvaton varkauksia ja muuta ilkivaltaa vastaan, jota täälläkin on saatu kokea. Näin suuressa puutarhassa esiintyy suuri joukko erilaisia pikkutehtäviä ja korjauksia, joita varten pitää olla sopiva työskentelypaikka, ett'ei tarvitse verstaita pikkutöillä vaivata. Tämän puutteen on toistaiseksi poistanut Seuratalon kellari. Mutta jos tätä taloa ruvetaan piakkoin rakentamaan, niin on luultavaa, että tämäkin työhuone vallataan rakennusväen ruokailu- ja oleskeluhuoneeksi ja silloin on tämä tärkeä työskentelypaikka poissa. Jo nämä muutamat viittaukset vakuuttavasti osoittavat, että taimistopuutarhaan suunnitellut asuinrakennukset ja muut tarvehuoneet voisivat suuresti helpottaa työskentelyä puutarhaviljelyksen alalla. Myöskin olisi suotavaa, että edes muutamia puutarhassa työskenteleviä saataisiin yhtiön entisiin asuntoihin. On luonnollista, että ne osastot, jotka yhtiölle tuottavat suoranaisia tuloja, joutuvat myöskin asuntopolitiikassa toisten edelle. Puutarhatehtävät ovat alun pitäen järjestetty sellaiselle hyväntekeväisyys-pohjalle, joista ei voi tulla tuloja, mutta puutarhojen tuottama välillinen hyöty on ehkä muutamissa tapauksissa arvokkaampi kuin raha, siitä Kuusankosken ensimmäinen puutarhanäyttely antoi jo oivallisen näytteen.

Puutarhanäyttely seuratalossa. Kuva kirjasta Kymiyhtiön sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen toiminta/Julius Polin
 12. Edellisistä yhteenvetoa.

   Näinä 2 vuonna, viime marraskuun alkuun saakka, on käytetty lannoitusaineita ja erilaisia maalajeja seuraavat määrät:
   Lantaa                                noin    6.700   krm.
   Suomutaa                             "       8.100     "
   Lastumurskaa                      "       4.500     "
   Ruokamultaa                       "      46.000    "
   Hiekkaa, soraa ja savea      "       75.000    "
                                           ______________
                            Yhteensä           146.300 krm.

Puutarhoja, joissa on enemmän tai vähemmän työskennelty, on yhteensä 390 eri omistajan.
   Edellisten ja yleisten puutarhojen pinta-ala on yhteensä noin 23 ha.
   Salaojia valmistettu puutarhoihin ja pelloille noin 16.000 m.
   Samoin avo-ojia noin 12.000 m.
   Erilaisten puiden ja pensaiden taimia on istutettu yhteensä noin 45.000 kpl.

13. Tärkeimmät uudet tehtävät.

   Paitsi suuri joukko keskeneräisiä pikkutehtäviä olisi tulevana vuonna pantava alulle seuraavat suuremmat työt:
   Naukujassa uusia puutarhoja        30   perheelle.
   Kuu. puolella Puistokadulla           18      "
     "           "       muualla                     8     "
   Ky. Pilkankoululla                          10     "
    " puolella muualla                          9      "
   Voikkaalla 40                                 40     "
                                          _________________                           
                            Yhteensä             115  perheelle.

   Sekä lisäksi Voikkaalla sähköinsinöörin rakennuksen, konttorin, palokunnantalon, urheilukentän ja Pien-Mattilan koulun ympäristöjen järjestäminen, Pilkanmäen koulun ympäristön tasaaminen ja oppilaskasvitarhan perustaminen.
   Kuusankosken sairaalan ja kansakoulun ympäristöjen järjestäminen.
   Aronpellon siirtolakasvitarhan laajentaminen Pilkanpellolta vähenevien palstojen tilalle.
   Pappilan puutarhan valmistaminen.
   Varattujen ruokamultien ja kompostien lisäksi tarvittaisiin näiden puutarhojen tarpeiksi noin 3.000 krm suomutaa ja 1.500 krm lantaa.

14. Toivomuksia.

   Edellä kosketeltujen asioiden johdosta pyydän alempana viitata niihin kohtiin, jotka mahdollisesti antavat aihetta käytännöllisiin toimenpiteisiin:
   1. Että taimistopuutarhan alueelle suunniteltujen rakennustonttien muodostamista joudutettaisiin, jotta tästä aiheutuvat istutussiirrot y.m. puutarhaa koskevat muutokset voitaisiin tehdä sopivana vuodenaikana.
   2. Että taimistopuutarhaan suunniteltuja rakennuksia alettaisiin mahdollisimman pian rakentaa.
   3. Jotta allekirjoittanut voisi paremmin huolehtia puutarhatehtävistä, pyydän saada vapautta peltojen huolehtimisesta, ainakin siksi kunnes puutarha- ja peltotyöväelle ruvetaan saamaan asuntoja.

   4. Että puutarhatarpeisiin tänä vuonna vedätettäisiin suomutaa 3.000 kuormaa.
       Samoin siirtolakasvitarhoihin                                                      500 kuormaa
            "       peltoviljelyksiin                                                             5.000      "    
                                                                                                  ________________
                                                                     Yhteensä                     8.500 kuormaa.

                                         Kuusankoskella, 15. p. joulukuuta 1922
                                                    Matti Sihvonen"                                                                                                                                     

torstai 6. kesäkuuta 2019

Puutarhakertomus 5. Puutarhuri turhautuu työväen laiskuuteen.

Kymiyhtiön ensimmäisen puutarhurin Matti Sihvosen päiväkirja/raportti työnantajalle vuodelta 1922 jatkuu. Puutarhurin alkutaival yhtiöläisten puutarhoissa ja yhtiön kauppapuutarhassa oli rankka, pihoja piti laittaa kuntoon joka puolella paikkakuntaa samaan aikaan. Ajan myötä puutarhurin vastuulle sysättiin myös yhtiön maatilan peltotyöt. Lisää aiheesta voi lukea kotiseutujulkaisu Vellikupista 9/2010.


Kuva 30-luvun loppupuolelta. Oikealla alhaalla taimipuutarha, oikealla yläreunassa saha.
Matti Sihvonen:

"9. Ammattikoulun tyttöjen puutarhanhoidon opetus ja kansakoulupuutarhat.

   Tänä vuonna annettiin ensi kerran opetusta puutarhanhoidossa myöskin ammattikoulun tytöille. Tietopuolinen opetus rajoittui 12 t., mutta käytännöllisissä töissä oli parikymmentä tyttöä kolmisen kuukautta. Se velttous ja välinpitämättömyys, jota havaitaan paikkakunnan aikuisten työskentelyssä, on myöskin silmiinpistävää  näiden tyttöjen toimissa. Joukossa on paljon poikkeuksiakin ja varmaa myöskin on, että elämän varrella vielä sekin siemen löytää suotuisan maaperän, joka nyt näyttää lankeavan ohdakkeihin ja kivikkoon.
   Kun kansakoulunopettajat mielellään nauttivat vapaasti kesälomansa, käy helposti niin, ett'eivät he ennätä riittävästi seurata kansakoululaisten puutarhatöitä. Jotteivät oppilaat jäisi valvontaa ja ohjausta vaille, oli kuluneena kesänä 1 naispuutarhuri säännöllisesti mukana oppilaspuutarhassa työskenneltäessä.
  
10. Kauppakysymys.
   Tehtaiden kauppatoreilla myydään nykyisin suurien summien edestä m.m. erilaisia puutarhatuotteita ja siemeniä. Torikaupassa ovat keittiökasvit sekalaista tavaraa ja varsinkin talven aikana kalliita. Siemenet eivät juuri ollenkaan täytä nykyisen siemenlain vaatimuksia, mutta silti on niiden hinnat suhteellisesti korkeat.
   Taimistopuutarhassa ei toistaiseksi ole ollut säännöllistä myyntiä. Molempina kesinä on taimipalstojen täytteenä viljelty jonkun verran keittiökasveja, joita syyskesällä myytiin etupäässä konttorihenkilökunnalle, kansankeittiöön ja Aholaan laskuun sekä pienempiä määriä suurelle yleisölle käteismaksulla. Kysyntää puutarhatuotteille tuntuisi olevan runsaasti ja paikkakunnalle olisi varmasti suureksi hyödyksi, jos talvellakin voitaisiin tarjota tärkeimpiä keittiökasveja kohtuullisilla hinnoilla.
    Lähivuosina tulee harkittavaksi, mitä nykyisillä laajoilla perunapelloilla viljellään. Sillä nykyisessä laajuudessaan ei jäykällä savimaalla voida jatkuvasti perunoita kasvattaa, vaan tulee huono sato, koska peruna on hiekkamaan kasvi ja kaikessa tapauksessa vaatii myöskin vuoroviljelystä. Ehkä perunain hinnat lähivuosina myöskin sikäli vakiintunee, että kunnollisia perunoita saadaan entistä halvemmalla, joten kotoiset perunamaat supistuvat kesäperunan kasvattamiseen. Tällöin on ratkaistava kasvatetaanko pelloilla puutarhakasveja tai varsinaisia peltokasveja. Heinälle on aikomus jo ensi kesänä kylvää sen verran, että hevosilla olisi edes pyhien ajaksi jaloittelupaikka, ett'ei niiden aina tarvitsisi seistä kovalla tallin permannolla.
   Jos tahdottaisiin seurata monien muiden tehtaiden esimerkkejä puutarhatuotteiden kauppakysymyksessä, olisi keittiökasvien ohella kasvatettava myöskin kukkia, joilla niinikään tuntuu täällä olevan hyvä menekki. Mutta niitä varten tarvittaisiin kasvihuoneita. Myöskin, jos kauppaa suuremmassa määrässä kehitettäisiin, olisi rakennettava erikoinen myymälä kellareineen, josta ostava yleisö saisi tavaransa eikä olisi tilaisuudessa kuluttamaan tarpeettomasti puutarhassa työskentelijäin aikaa.

11. Työväki ja asuntovaikeudet.
   Kun näin suurelle tehdasseudulle siirtyy uutta väkeä työansioille, tulevat monet siinä ajatuksessa, että ainakin toistaiseksi tuosta raskaasta ja likaisesta maatyöstä pääsee rauhaan. Kun työnhakutoimistosta kehoitetaan muutamia menemään puutarhatöihin, kyselevät he heti puutarhaan saavuttuaan: "mitä täällä tehdään ja paljonko maksetaan palkkaa?" Kun vastauksessa huomautetaan, että puutarhassa esiintyy hyvin monia eri tehtäviä, joita ei voida valikoida, että palkan suuruus riippuu ahkeruudesta ja työkyvystä ja että täsmällisyyttä puhalluksiin nähden vaaditaan, eivät useimmat tule ollenkaan puutarhatöihin. Jos taas töihin tulleita muistutetaan epätäsmällisyydestä, laiskuudesta tai jostain muusta epäkohdasta sanovat he hyvin usein: "minä menen parempiin töihin." Ja he siirtyvät sisätöihin sahalla tai muihin tehtaan töihin. Tällaista sattuu etupäässä paikkakunnan vakinaisen väestön keskuudessa, jotka erikoisesti valikoivat töitä ja vain muun työn puutteessa ryhtyvät maanviljelystöihin. Niinpä kuluneen syksyn sadeilmoilla poistui perunamaalta kesken kaivamisen noin 20 henkeä, joten meidän  perunoille uhkasi käydä niinkuin monin paikoin maassamme tänä syksynä on käynyt, että perunat ovat jääneet talveksi maahan. Tosin on maaseudulta tulleissa vielä sellaisiakin, jotka tekevät mielellään maatöitä, mutta kun puutarhaosastolla ei ole antaa asuntoja, siirtyvät hekin ensi tilassa niille osastoille, joilla on huoneita, tai muuttavat paikkakunnalta pois. Kaikilla työmailla pitäisi olla jonkunmoinen kantajoukko, joka osapuilleen tuntee tehtävien laadun ja työpaikat ja joiden mukana tilapäisen lisäväen aikakin tulee paremmin käytetyksi. Puutarhatyönkin kunnollinen menestyminen vaatii paitsi ahkeraa ja täsmällistä väkeä, myöskin melkoisesti ammattitaitoista väkeä, sillä jo kunnolliseen maankääntöön tarvitaan huolellisuutta ja tottumusta, puhumattakaan tasoitus-, kylvö-, istutus-, ynnä monista muista tärkeimmistä tehtävistä. Kun työväki alituisesti muuttuu, ei voi tulla kysymykseenkään minkäänlainen ammattitaito ja kun useimmat pysyvät näissä toimissa vain siksi kunnes pääsevät muihin töihin, ei heillä ole vähintäkään halua ahkeroida, vielä vähemmän mitään oppia. Siksipä ei ole ollenkaan ihme, että sangen usein saa kuulla karvaita huomautuksia puutarhaväen laiskuudesta ja huolimattomuudesta. Kun on suoritettavana epäilemättä Suomen suurimmat puutarhatyöt tällaisen työväen kanssa, tuntuu joskus kiireisimpinä hetkinä äärettömän tuskalliselta ja on kuin olisi tulipalossa, jossa ei ole sammutusvälineitä."

Eilan ja Pentin häät, juhannus 1947

Eilan vaiheita ja Penan viestejä -tarinoiden päähenkilöiden häitä ennakoitiin jo heidän kalenterimerkinnöissään ja kirjeissään. Kumpikin odo...