keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Puutarhakertomus 4. Hevoset eivät jaksa, työväkeä ei huvita

Kymiyhtiön ensimmäisen puutarhurin Matti Sihvosen päiväkirja/raportti työnantajalle vuodelta 1922 jatkuu. Puutarhurin alkutaival yhtiöläisten puutarhoissa ja yhtiön kauppapuutarhassa oli rankka, pihoja piti laittaa kuntoon joka puolella paikkakuntaa samaan aikaan. Lisää aiheesta voi lukea kotiseutujulkaisu Vellikupista 9/2010.

Etualalla vasemmalla Kymiyhtiön puutarha
 Matti Sihvonen:
"6. Siirtolapuutarhat.

   Aarin suuruiset kasvitarhapalstat, joita siirtolakasvitarhoiksi sanotaan, ovat erityisen naispuutarhurin, neiti Kaukosen hoidossa. Kumminkin näiden alueiden tarpeellinen laajentaminen, maanlaadun parantaminen, lannoittaminen ja osittain ojitus, on ollut allekirjoittaneen huolena. Kun näiden palstojen pinta-ala on noin 4 ha, tarvitaan niidenkin kunnossapitoon melkoiset määrät parannus- ja lannoitusaineita, ensi vuotta varten esim. noin 500 kuormaa mutaa ja 150 kuormaa lantaa.
 
7. Peltoviljelykset.

   Kymin ja Kuusankosken tehtaiden läheisyydessä, etupäässä Voikkaan rautatien ja Kymijoen välisellä alueella, on peltoja noin 30 ha, jotka olivat v. 1920 syksyyn saakka Eerolan kartanon viljelyksien yhteydessä. Kun seuraavana keväänä piti alkaa peltotyöt, ei kellään tuntunut olevan riittävästi aikaa niiden suorittamiseen. Allekirjoittaneelle ei pelloista huolehtiminen ollenkaan kuulunut ja alotettavat laajat puutarhatyöt vaaativat kaiken huomion. Mutta kun kiireelliset kevätmuokkaukset uhkasivat myöhästyä, suostuin peltotöistäkin huolehtimaan toivossa, että kiireellisimpinä työaikoina saan apua muilta osastoilta. Tämä toivo on kumminkin suurimmaksi osaksi pettänyt, sillä apua tarvittaessa valittavat kaikki omia kiireitään. Siksipä onkin verrattain suuritöiset peltotyöt täytynyt suorittaa yksinomaan puutarhaan kuuluvilla hevosilla ja työväellä.  Kun sekä kevät- että syyskiireet ovat samoihin aikoihin pelloilla ja puutarhoissa, ei tilapäisen väen avulla voida rinnan kunnollisesti molempia laajoja töitä suorittaa, vaan on peltokiireiden ajaksi täytynyt puutarhatöitä huomattavasti hidastuttaa ja kun asianomaiset eivät tunne näitä vaikeuksia, voidaan puutarhatöiden viivytys laskea puutarhurin saamattomuuden syyksi. Vallankin kuluneen kesän alituiset sateet vaikeuttivat suuresti muokkaustöitä ja liejuisen noin 5 ha suuruisen perunamaan kaivaminen oli niin suuritöistä, että melkein kaikki puutarhatyöt piti keskeyttää 3 viikon ajaksi.
   On erikoisesti huomattava, että nykyisin kun pellot ovat kokonaan perunaviljelyksillä, on maa kauttaaltaan sekä syksyllä että keväällä muokattava ja vastaa nämä muokkautyöt sekä syksyllä että keväällä sellaisen maatilan peltotöitä, jonka viljelysala on  noin 150 ha. Vuoroviljelykseen järjestetyn maatilan pellot ovat suurimmaksi osaksi heinällä, osaksi kesannolla ja rukiilla, joten vain pieni osa tulee kevät- ja syykiireiden aikana muokattavaksi. Muokkaustöitä pelloillamme hidastuttaa sekin, että niiden maanlaatu on sitkeätä savea ja ruokamultakerros on yleensä ohutta ja ojat tukossa, joten heikkovoimaiset päiväläishevoset eivät jaksa kunnollisesti vetää auraa ja äestä. Noin 800-900 perunapalstan mittaaminen, numeroiminen ja kylvöaikojen järjestäminen vaatii myöskin siinä määrin täsmällistä huolehtimista, että allekirjoittaneen aika jakautuu liian monen tehtävän kesken niin rikkinäiseksi, ett'ei mikään tule kunnollisesti hoidetuksi. Siksi pyytäisin, että minut vapautetaan kokonaan peltohuolista, joten ennättäisin entistä enemmän suunnitella ja valmistella varsinaisia tehtäviäni. Silloin ei myöskään puutarhaosastolla tarvita niin suuria työläisjoukkoja kuin nykyisin, sillä paitsi mainittuja muokkaustöitä, on pelloilla suoritettu seuraavia tehtäviä:
      4 ha ala salaojitettu, josta saatu viljelyspinta-alaa lisää noin 70 aaria;
      noin 15 ha lannoitettu ja parannettu välttävään kuntoon;
      Saksanaholla muokattu, lannoitettu ja parannettu 2 ha mahoksi jäänyttä peltoa;
      suurin osa avo-ojista avattu viime syksynä oja-auralla.
   Suomutaa tarvittaisiin tänä talvena pelloille noin 5.000 kuormaa ja 1.500 kuormaa lantaa.

8. Muita tehtäviä.

   Edellisten lisäksi on puutarhaväen huolettavana ollut seuraavia tehtäviä:
   Pappilan pellot ovat myöskin yhtiön työvoimalla muokattu ja osittain viljelty. Pahinta on vain ollut se, että virkatalolautakuntaa ei ole kertaakaan saatu täysilukuisena koolle, joten viljelysuunnitelmien teko on tuottanut vaikeuksia. Nyt kun kirkkoherra on jo vakinainen, poistuu tämä vaikeus ja kirkkoherra itse huolehtinee kohdakkoin pelloistaan. - Puutarhan perustamisetähtävät on pantu alulle, mutta valmistustyöt siirtyvät kevääseen.
   Hyvin paljon on puutarhaväen aikaa täytynyt käyttää sellaisten ojien, viemärien ja teiden korjaamiseen tai valmistamiseen, jotka eivät suorastaan kuulu puutarhoihin, mutta ovat siksi läheisessä yhteydessä niiden kanssa, että ne ovat samalla pantava kuntoon, muutoin puutarhojenkin tuottama vaikutus ja hyöty jäisi puolinaiseksi.
   Huomattavasti hidastuttaa puutarhatöitä uusien ja korjattujen rakennusten ympärille jääneet kaikenlaiset rakennusjätteet, joita ei ole aikanaan ennätetty raivata, samoin myöskin tasaustyöt. Kun tavallisesti asukkailla on tavaton kiire saada puutarhansa kuntoon, täytyy puutarhaväen suorittaa näitä raivaus- ja tasaustöitä. On kyllä samantekevä, kuka nämä työt suorittaa, mutta kun puutarhaväellä varsinkin syksyn kevään on jo muutenkin kiire, täytyy varsinainen työ tehdä hutiloimalla.
   Keskussikalaan ruuanjätteiden keräyksen järjestäminen, vihantarehun kasvattaminen ja lannan korjuu ovat myöskin vaatineet oman aikansa. Olisi erittäin suotavaa, että sikalan hoitosuunnitelma piakkoin valmistuisi ja että asiain hoito keskittyisi yksiin käsiin.
   Yksi kaikkein tärkeimpiä ja mieluisampia tehtäviä on persoonallinen neuvontatyö. Mutta siihenkään ei saa riittävästi aikaa. Tosin silloin tällöin suurimmassakin kiireessä täytyy pistäytyä puutarhaviljelykseen innostuneen puutarhaan ohjeita antamaan, mutta ainoastaan murto-osa tulee täten tyydytetyksi. Jo tällainen neuvontatyö vaatisi kesäisin 1 sopivan henkilön ajan. Kaikki neuvot ja ohjeet on annettu maksuttomasti."
 
  

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Puutarhakertomus 3. Asukkaat harjoittavat anastuspolitiikkaa

Kymiyhtiön ensimmäisen puutarhurin Matti Sihvosen päiväkirja/raportti työnantajalle vuodelta 1922 jatkuu. Puutarhurin alkutaival yhtiöläisten puutarhoissa ja yhtiön kauppapuutarhassa oli rankka, pihoja piti laittaa kuntoon joka puolella paikkakuntaa samaan aikaan. Lisää aiheesta voi lukea kotiseutujulkaisu Vellikupista 9/2010.

Kymiyhtiön tehdasaluetta: Klubi ja pääkonttori
Matti Sihvonen:

"4. Yleiset puutarhat.

Tehdasalueen asemakarttaa suunnitellessa yleensä ei ole varattu paikkoja n.s. yleisille istutuksille, joilla tarkoitetaan sellaisia puistoja, jotka ovat kaikille avoimia. Pääkonttorin luona on tosin pienempi alue tällaista puistoa, mutta myrkylliset kaasut tekevät siellä kunnollisten istutusten menestymisen mahdottomaksi. Istutettujen puistojen puutteen korvaa osittain ne laajat luonnonpuistot, jotka ympäröivät tehdasta ja jotka useammassa paikassa välittömästi sulautuvat virkamiesten puutarhoihin muodostamalla siten juhlallisen koristepuutarhan. Tulevan ammattikoulun ympäristö tulee varmaankin järjestettäväksi sellaiseksi yleiseksi puistoksi, jossa niinikään entiset mahtavat puut pääsevät entistä enemmän oikeuksiinsa, kun niiden ympäristöä jonkun verran järjestellään lapion ja haravan avulla.
   Aivan tulee mieli apeaksi, kun näkee, kuinka osa yleisöämme liikkuessaan nykyisillä puistoalueilla ei osaa antaa nurmikolle ja istutuksille minkäänlaista arvoa. Niinpä uusi nurmikko Kuusankosken saaressa on ajettu useamman kerran turmiolle, jota siitä syystä on saanut alituisesti korjata. Samoin Kuusankosken aseman edustalla olevan nurmikon yli on ajettu m.m. autolla. Samanlaisia autojen ja rattaiden jälkiä tapaa melkein kaikkialla, joten suuritöiset vehreimmillään olevat nuoret nurmikot muutamassa sekunnissa turmellaan aivan piloille. Tämä tällainen huolimattomuus johtunee etupäässä siitä, että näihin saakka on ollut vähemmän tällaisia kierrettäviä paikkoja, joten kukin on saanut kulkea mistä vain on halunnut. Toivottavasti tähänkin epäkohtaan vähitellen saatanee parannusta samalla kun lisääntyvien puistojen avulla voidaan entistä enemmän yleisöämme totuttaa järjestykseen ja siisteyteen sekä kasvattaa heidän kauneusaistiaan.

Aronpellolla vallitsi villin lännen meininki. Kuva: Ari Borg
  
5. Tonttimaiden jako ja tonttimaiden vastikkeet.

Kaikkein ikävimpiä tehtäviä on entisten tonttimaiden uudelleen jako. Tämä toimenpide aiheutuu joko siitä, että entistä taloa korjatessa sen huoneustomäärä lisäntyy tai vähenee, jolloinka viljelysmaiden rajat on mitattava uudestaan ja entisten omenapuiden ja marjapensaiden käyttö määritettävä. Niinikään on sattunut useampia tapauksia, jolloinka toinen istuttaa perunansa toisen muokkaamaan maahan. Kun naapurukset ovat jo usein keskenään näistä rajariidoista kamppailleet, on heidän välinsä siksi kireät, että sovinnollisen ja pysyvän jaon toimittaminen on joskus hyvinkin vaikeata.
   Kun kaikilla yhtiön huoneissa asuvilla ei ole puutarhamaata asuntonsa lähettyvillä, on heille koetettu, mikäli mahdollista, sellainen varata sopivista paikoista, ja sellaisia pikkupalstoja on sanottu tonttimaiden vastikkeiksi. Suurin tämänsuuntainen järjestely oli toimitettava Kuusankosken torin ympärillä asuvien 50 perheen maiden suhteen. Yritteliäimmät näistä asukkaista olivat itse kuokkineet pieniä viljelyspalstoja, jotka hyvin epäsäännöllisinä kiiloina ympäröivät heidän asuma-aluettaan, ja toiset olivat viljelleet entisiä lähellä olevia pikkupeltoja, joten kaikilla oli oma perunamaansa. Mutta muutamia vuosia sitten rakennettiin Voikkaan rautatie ja Lauttatie ja nämä tiet leikkasivat toisilta kokonaan, toisilta taas osittain pois kyseessä olevat palstat. Kun asukkaita ei tästä huomattu mitenkään hyvittää, alkoivat muutamat harjoittaa anastuspolitiikkaa. Tämä tapahtui siten, että kun joku näiden kasarmien asukkaista muutti pois, otti joku naapuri hänen palstansa omiin viljelyksiinsä. Kun uusi asukas tuli myöhemmin ja ehkä sattumalta sai kuulla hänelle kuuluvasta viljelyspalstasta, kukki siellä jo naapurin peruna. Osaksi tästä, osaksi viljelysmaiden vähenemisestä johtui, että 1/3 osa näistä asukkaista oli ilman palstaa, mutta muutamilla "ahkerammilla" oli yli 10 a. Kun viime keväänä ryhdyin asiata järjestämään ja ilmoitin asianomaisille uuden tasajaon välttämättömyydestä, nostivät suurien palstojen omistajat, etupäässä naiset,  kovan metelin, väittäen kuokkineensa ne kovasta maasta. Niille, jotka tosiaankin olivat peltoa raivanneet, maksettiin johtokunnan suostumuksella hiukan kuokkimispalkkaa, joten entiset rajat poistuivat uuden jaon tieltä. Viljelysalueet järjestettiin säännöllisemmiksi kuokkimalla lisää peltoa, huonompia paikkoja lannoitettiin ja maa varustettiin salaojilla. Kun tämä oli tehty, jaettiin jokaiselle perheelle yhtä suuri palsta, noin 1,5 a, ja mikäli näyttää, ovat ainakin useimmat tähän tasajakoon tyytyväisiä. Tällaisia tonttimaiden vastikkeita on järjestetty noin 80 perheelle."

torstai 9. toukokuuta 2019

Puutarhakertomus 2. Kaikki vaativat valmista heti.

Kymiyhtiön ensimmäisen puutarhurin Matti Sihvosen päiväkirja/raportti työnantajalle vuodelta 1922 jatkuu. Hänen alkutaipaleensa yhtiöläisten puutarhoissa ja yhtiön kauppapuutarhassa oli rankka, pihoja piti laittaa kuntoon joka puolella paikkakuntaa samaan aikaan. Lisää aiheesta voi lukea kotiseutujulkaisu Vellikupista 9/2010.

Mustallavuorella oli vaikea maaperä. Kuva: Jukka Airola
 Matti Sihvonen:

"2. Lavat ja kasvihuoneet
   Monipuolisempaa puutarhaviljelyä ei voi ajatellakaan ilman lavoja ja kasvihuoneita. Jo ensimmäisenä vuonna oli taimipuutarhassa muutamia kymmeniä akkuna-aloja ja lämpimiä lavoja, joissa aikaisemmin keväällä on kasvatettu etupäässä omiin istutuksiin tarvittavat kukkien ja keittiökasvien taimet sekä myöhemmin kesällä erilaisia vihanneksia ja kurkkuja, jotka on myyty enimmäkseen täkäläisiin ruokaloihin ja Aholan puutarhakoululle.
   Jo syksyllä 1920 tehdyn suunnitelman mukaan oli taimistopuutarhaan ajateltu rakentaa muutamia kunnollisia kasvihuoneita. Niiden rakentaminen on kumminkin lykkäytynyt toistaiseksi, joten viime vuonna tehtiin väliaikaisiksi 2 pientä savujohdoilla lämmitettävää huonetta. Nämä huoneet ovat kumminkin aivan liian pienet, sillä tänä syksynä, kun kukkaryhmistä siirrettiin monivuotiset kasvit näihin huoneisiin, tulivat ne niin täyteen, että oli melkein mahdotonta saada tilaa niille muutamille kasveille, joita johtajien ja muiden virkamiesten puutarhoista tuotiin säilytettäväksi. Että viljelyksemme ovat alkavat ja kasvihuoneet riittämättömät, se tultiin erikoisesti huomaamaan 50-vuotis juhlien aikana. Myöskään sitä runsasta kukkien kysyntää, jota täällä on alituisesti havaittavissa, ei voida näillä huoneilla ollenkaan tyydyttää.

Öljymäelle olisi pitänyt ehtiä heti. Kuva: Jukka Airola

3. Virkamiesten ja työmiesten puutarhat.
   Heti kun tuli tunnetuksi, että yhtiölle on otettu puutarhuri, jonka tulee jokaiselle laittaa puutarha kuntoon, tuli joka taholta tilauksia kymmenittäin. Kun allekirjoittanut ennätti hiukan tutustua seutuun, tein sen havainnon, että esim. Mustallevuorelle on melkein mahdoton tehdä kunnollisia puutarhoja, sillä kalliot, rotkot ja mäkivierut vaikeuttavat suuresti muutenkin liian ahtaissa paikoissa valmistustöitä. Samat vaikeudet on osittain Öljymäellä ja monessa muussa paikassa, sillä kaikki on tehtävä vetomullasta. Alavimmilla paikoilla kuten Aronpellolla, Naukujassa ja Lauttatien varrella on tosin multaakin, mutta niin jäykkää ja ravintoköyhää savea, että maanlaatua parantamatta ei voida puita ja pensaita istuttaa. Kun sitten ryhdyin tarkastamaan maanlaatujen parannusaineita sekä lannoitusaineita niin niitä ei ollut ollenkaan sopivassa muodossa valmiina. Jos näissä oloissa olisi tahdottu suuritöiset puutarhat saada halvalla hyvään kuntoon olisi parina ensimmäisenä vuonna tehty ainoastaan taimistopuutarha valmiiksi ja muita puutarhoja varten varattu riittävästi eri puolille komposteja. Silloin olisi myöskin puutarhurilla ollut paremmin tilaisuutta ja aikaa suunnitella valmiiksi näitä laajoja ja monipuolisia tehtäviä. Mutta paikkakunnan asukkaat oli vallannut sellainen puutarhanälkä, että vähäinenkään odottaminen ei voinut tulla kysymykseen. Kun lisäksi puutarhalautakuntien ja yhtiön johdon taholta huomautettiin, että ensi aluksi olisi hyvä laittaa kuntoon Aronpelto, Naukuja, Myllykallio, Mustavuori, Öljymäki ja Lauttatien varsi, niin oli ryhdyttävä työhön suuremmitta ennakkovalmistuksitta.  Ainoa otollinen seikka oli se, että multaa, mutta ainoastaan jäykkä savimultaa oli runsaasti saatavissa urheilukentän luona ja Voikkaan radan varrella. Kun keveämpiä ruokamultia saven parantamiseksi ei löytynyt, on tähän tarkoitukseen käytetty suuret määrät vanhoja lastukasoja ja raakaa suomutaa.

Naukioon tarvittiin pihakasveja välittömästi. Kuva: UPM, Keskusarkisto
    Vaikeinta on ollut kunnollisen työväen saanti, sillä siltä puuttuu paitsi ammattitaitoa ennen kaikkea työhalua. Kunnollista ja ammattitaitoistakin väkeä voisi saada muilta paikkakunnilta, mutta niiden sijoittamisen tänne tekee asuntopula mahdottomaksi. Ainoastaan yksi miespuutarhuri on ollut vakinaisemmin apuna, jonka aika on mennyt kokonaan taimipuutarhassa. Allekirjoittaneen tehtäväksi on jäänyt kaikki uusien puutarhojen töiden huoltaminen ja jos ennättäisi jokaisella työmaalla olla ensimmäisenä ja viimeisenä menisi kaikki hyvin, mutta kun näitä tehtäviä täytyy suorittaa yht'aikaa Voikkaan, Kuusankosken ja Kymin tehtailla, vieläpä Kouvolassakin, on se käytännössä mahdotonta, ja kun samalla monet muutkin velvollisuudet vaativat aikansa. Suuristakin ponnistuksista huolimatta ei kaikille halukkaille ole saatu samalla kertaa puutarhoja valmiiksi, vaan on pakostakin toisten täytynyt odottaa. Suurin osa on tämän välttämättömyyden käsittänytkin ja ovat jääneet rauhallisesti odottamaan vuoroansa, mutta tässä suuressa joukossa on ollut myöskin henkilöitä, jotka eivät ole jaksaneet tätä viivytystä ymmärtää, vaan ovat uhanneet valittaa johtokuntaan, jollei heidän puutarhaansa heti valmisteta. En tiedä, montako tällaista valitusta lienee tehty, mutta tällaiset aiheettomat uhkaukset osoittavat vain, että kaikki eivät jaksa käsittää sitä, ett'ei näin laajaa ja suuritöistä puutarhaverkkoa voida puhaltaa valmiiksi muutamassa hetkessä.
   Vaikeuksista huolimatta on uusia puutarhoja tehty tai vanhoja perinpohjaisesti parannettu 200 perheelle, joista toiset suuritöisiäkin.Tosin muutamien savimultaa on vielä parannettava, liiallisen sateen mädättämiä nurmikoita uusittava sekä sinne tänne istutettava joku puu tai pensas, mutta varsinaisesti perustyö on niissä tehty. Sellaisia puutarhoja, joissa on tehty pienempiä parannuksia istutusten tai ruokamullan suhteen, on 110.
             Perhepuutarhojen istutuksiin on käytetty noin:
                700 omenapuuta
             3.400 marjapensasta,
             2.600 koristepensasta ja puuta,
                720 raparperipensasta,
              3.250 mansikkatainta."

torstai 2. toukokuuta 2019

Puutarhakertomus 1. Kymiyhtiön puutarhurin Matti Sihvosen raportti 1920-luvulta.

Historiansa varrella Kymiyhtiö on tehnyt Kuusankoskella paljon muutakin kuin sellua ja paperia. Se on mm. tuottanut kasveja ja puutarhatuotteita Kymijoen rannalle perustamassaan kauppapuutarhassa. Kuusankosken Ruukinpuiston rivitaloalueen paikalla oli vuoteen 1981 asti yhtiön puutarha. Nyt siitä muistuttaa enää komea kuusiaita Lehmustien varrella. Vuonna 1920 yhtiö palkkasi ensimmäiseksi puutarhurikseen Matti Sihvosen - vuorineuvos Einar Ahlman oli huomanut, että työntekijät voivat paremmin ja juurtuvat ympäristöönsä tiiviimmin, jos asuinympäristö on viihtyisä. Siinä auttaisi hyvän asunnon lisäksi kaunis puutarha, josta saisi myös syötävää. Ja puutarha tarvitsi alan ammattilaisen.

Kotiseutujulkaisu Vellikuppi 9/2010 tarjoaa Ulla Nikulan perusteellisen kuvauksen yhtiön puutarhasta ja lisäksi artikkeleita yhtiön muistakin puutarhanhoitohankkeista. Vellikupin artikkelit antavat asiasta täyden kokonaiskuvan, suosittelen vahvasti julkaisun hankkimista. 90-luvulla sain Kymin keskusarkistolta Ylen käyttöön puutarhuri Matti Sihvosen raportin - paikoin epätoivoisenkin purkauksen - puutarhan käynnistämisen vaikeuksista. Sihvosen päiväkirja loihtii silmien eteen yksinäisen ammattilaisen, jonka turhauttavana tehtävänä on panna ruotuun niin kasvit kuin työntekijätkin. Kevään edistymistä seuratessa on hauska miettiä, miten jotkut asiat kuten kasvien kasvattamisen haasteet pysyvät, toiset taas kuten kielenkäyttö muuttuvat. Julkaisen Sihvosen raportin juttusarjana.

1930-luvun kuvassa yhtiön puutarha erottuu urheilukentän oikealla puolella, kirkon alapuolella. Kymiyhtymä-lehti.


Puutarhakertomus 15.12.1922
Matti Sihvonen:

"Kun nyt on kulunut runsaasti 2 vuotta siitä, jolloinka allekirjoittanut tuli yhtiön palvelukseen, katson velvollisuudekseni tehdä lyhyesti selkoa puutarhaviljelyksiin kuulvista tehtävistä, jotta voitaisiin paremmin arvostella, onko tähän saakka kuljettu suunta oikea.

1. Taimistopuutarha.

Syksyllä 1920 ryhdyttiin ensitöiksi perustamaan n.s. taimistopuutarhaa, jossa kasvatetaan taimia ja johon varataan kaikenlaisia tarveaineita muita puutarhoja varten. Paikan valinta tälle puutarhalle ei ollut helppoa, sillä käytettävissä olevat pellot ovat tuulille avonaisia ja maanlaatu on jäykintä tinasavea, joka taimien kasvattamiseen semmoisenaan ei sovellu, vaan joka lannoittamisella, hiekalla ja suomudalla voidaan parantaa. Kun tehdasalueen läheltä ei sopivampaa paikkaa löytynyt, eroitettiin tähän tarkoitukseen Aronpellosta Lauttatien takaa noin 3,5 ha suuruinen tila.

Kun mainittuna vuonna yhtiöllä oli suuria rakennuskiireitä, ei alkaviin puutarhapuuhiin riittänyt ollenkaan kunnollista väkeä, vain pari poikaa oli aluksi mittaus- ja paalutustöissä. Kun lämmintä syksyä jatkui harvinaisen myöhään, kerättiin puutarhatöihin sellaista joutoväkeä, joka ei ollut muille kelvannut. Näin päästiin hiukan alkuun, mutta samalla sidottiin allekirjoittaneen aika kokonaan tuon laiskan joukon työinnon vireillä pitämiseen, joten uusien suunnitelmien tekoon ei mitenkään jäänyt riittävästi aikaa. Istutustöitä varten hankittiin myöskin jonkun verran erilaisia taimia. Pitkä syksy lyhensi rekikelin, joten maanparannusaineiden ajo supistui vähiin, varsinkin kun ennenaikainen kesän tulo kiirehti muokkaustöihin. Liiallinen lämpö teki keväällä istutusajan kovien lyhyeksi, kun istutusmaatkin olivat näin alussa valmistumattomia. Seuraavana syksynä tuli talvi tavallista aikaisemmin, jota seurasi myöhäinen kevät ja kuluneena kesänä alituisten sateiden vuoksi oli melkein mahdotonta jäykkien savimaiden muokkaus. Alkuvaikeuksista huolimatta on taimipuutarha ojitettu kokonaan salaojilla, maanlaatua on melkoisesti parannettu, käytävät on tehty, alue on ympäröity rautalanka- ja kuusiaidalla sekä varustettu vesijohdolla.

Taimistossa on nykyisin seuraava taimivarasto:
   Hedelmäpuita, erisuuruisia,   noin 1.600  kpl.
   Omenapuiden perusrunkoja  2.100   
   Marjapensaita 4.850   
   Koristepuita 650   
   Koristepensaita 1.800  
   Aitakuusia 4.600   
   Aitapensaita 2.700   
   Raparperipensaita 600  
   Yhteensä 18.900   kpl.

Lisäksi on omista pistokkaista ja kylvämällä lisätty erilaisia pikkutaimia noin 8.000 kpl., joku määrä monivuotisia kukkia sekä noin 3.000 mansikkatainta. Jotta taimistopuutarhasta saataisiin vähitellen uusien taimien lisäämiseen tarvittavat jalostus-, pistokas- ja taivukeoksat on ensi keväänä aiottu istuttaa erilaisia omenalaatuja, marjapensaita sekä koristepuita ja -pensaita vakinaisille kasvupaikoilleen.

Nykyinen taimistopuutarhan pinta-ala on puiden ja pensaiden kasvattamiseen riittävä, mutta liikaakaan siinä ei ole, sillä lähivuosina tarvitaan taimia runsaasti ja kun lisääminen tehdään pääasiassa omassa puutarhassa, tarvitaan enemän tilaa kuin valmiiden taimien väliaikaiseen sijoittamiseen. On myöskin huomattava, että puita ja pensaita ei ole hyvä kasvattaa samoilla palstoilla, varsinkaan savimailla, vaan vaativat nekin vuoroviljelystä. Vuoroviljelyskasveina on nyt käytetty keittiökasveja ja perunaa, joille täällä on myöskin hyvät myyntitilaisuudet.

On kuulunut huhuja, että taimistopuutarhan rannanpuoleinen pää muodostettaisiin rakennustonteiksi. Jos tämä suunnitelma toteutuu, niin silloin olisi puutarha-aluetta laajennettava länteen, tulevan urheilukentän pohjoispuolelle, joka voitaisiin sopivasti yhdistää samaan aitaukseen nykyisen alueen kanssa. - Toivoisin, että tämä asia ratkaistaisiin piakkoin, ett'ei istutettuja kasveja tarvitsisi, mahdollisten rakennuskiireiden tieltä, siirtää sopimattomana vuodenaikana." 

  Maaliskuussa Kyyti-kirjastojen lukuhaaste tarjoaa kirjoja, joissa on kirjeitä. https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuhaasteen_min...