lauantai 16. lokakuuta 2021

Paperitaide ihastutti ja hämmensi

 


Pala kuusankoskelaista kulttuurihistoriaa on saatu tänä syksynä kansien väliin kirjana, joka on itsekin  taideteos. Paperitaiteen tuhkimotarina kattaa Keltissä toimineen gallerian kaksi vuosikymmentä ja esittelee ne kuvin ja aikalaisten tekstein. Kulttuurineuvos Eero Niinikosken ja hänen avustajiensa aikaansaamaa muistojulkaisua katselee sekä haikeana että ylpeänä. Haikeana siksi, että kirjan teksteistä tajuaa kirkkaasti, mitä gallerian myötä on menetetty. Ylpeänä sen takia, että erityisen paperitaiteen esittelytilan perustajina kuusankoskelaiset ovat olleet Pohjoismaiden ensimmäiset.

 

Kirja sisältää vuosina 1989-2009 pidettyjen näyttelyjen kuvia ja niiden arvostelujen tekstejä, tarkan kronologian gallerian historiasta, pohdintaa paperin ja paperitaiteen olemuksesta, hauskoja sattumia, kulissientakaisia anekdootteja. Se on runsaudensarvi, joka kertoo paperin mahdollisuuksista välillä tiukan asiallisesti, välillä aforismin kaltaisin pohdinnoin. Vai että paperia voi tehdä raparperista! Ai metallinhohtoiset kotilot olivatkin paperisia! Ja kierrätyspaperista valmistettu voimapaperin voi kierrättää sillanrakennusaineeksi taidenäyttelyssä! 

 

Gallerian vaiheita kuvatessaan teos antaa näkymän myös suomalaiseen puunjalostusteollisuuden lähihistoriaan. Gallerian rahoitus seuraili yleisiä talousnäkymiä, jotka ovat juuri täällä tiukasti sidoksissa paperin ja sellun valmistukseen. 

Kuusankoskelaiset saivat monenlaista elämystä parin vuosikymmenen varrella. Mutta niin sai moni muukin: sopivassa paikassa kuutostien laidalla galleria veti puoleensa yleisöä pitkin Suomea. Tehtaiden työntekijät kävivät päivittelemässä, miten koneella piti saada mahdollisimman sileää paperia, taiteilijat taas muuttivat paperin taiteeksi rypistelemälä ja ruttaamalla sitä.

 

 

 

 

 

Kattava tietopaketti, kaunis kuvateos -  tietoteospalkinnon arvoinen saavutus.




Paperitaiteen tuhkimotarina -teoksen on suunnitellut ja pääosan tekstistä kirjoittanut kulttuurineuvos Eero Niinikoski. Hän on Gallerian perustajia ja toimi Galleriayhdistyksen puheenjohtajana 1989-2009. Kirjassa on myös Inka Laineen ja Annamari Haimin kirjoituksia. Kirjan taitto on Amanda Kareenkosken. 

Kirjaa saa ostaa 20 euron hintaan Taideruukista, Kymen Paviljongista ja Poikilon museokaupasta.

Blogiteksti: Eijaleena Martikainen. Jutun kuvat on poimittu teoksesta.


keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Kouluja

Kuusankosken kunnallinen historia alkoi vuonna 1921, mutta silloin oli jo valmiina iso joukko yhteiskunnan palveluita. Paperiyhtiöt ja Iitin kunta - Valkealankin kunta omintakeisella tavallaan - olivat perustaneet kouluja jo 1880-luvulta lähtien eri puolille paikkakuntaa. Min Kuusaalle kertyneissä kuvissa on vain osa paikkakunnan historian varrella palvelleista koulutaloista. 


                           Lars Sonckin suunnittelema Mäkikoulu valmistui vuonna 1897.

Tässä kuvassa Mäkikoulu on jo uudessa paikassaan Kettumäellä kotiseututalona. Rakennus siirrettiin Kettumäelle v. 1957. Ansio tästä kuuluu opetusneuvos Veikko Talvelle.

Lars Sonckin suunnittelema toinen kansakoulu, Kymintehtaan Isokoulu valmistui myös v. 1897. Se sijaitsi klubin porttia vastapäätä. Tehtaan laajentuessa ja tiejärjestelyjen muuttuessa koulun päädystä lohkaistiin osa pois.

  

Alla Kuusankosken tehtaan vuonna 1888 perustama kansakoulu, alkuaan maakauppias Breitholtzin kauppatalo. Marskinkadun (ent. Koulukadun) varrella sijainneessa rakennuksessa oli myöhemmin Kymiyhtiön kemian osaston tiloja.



Alla Iitin kunnan vuonna 1902 perustama kansakoulu, ns. Walkaman koulu, vastapäätä tehtaan kansakoulua Koulukadun, myöh. Marskinkadun varrella. Viimeiset vuosikymmenensä talo  toimi nikkariverstaana.

             Tässä yllä olevat koulut samassa kuvassa - tämäkin on Jukka Airolan 1980-luvun kuvia.

Näiden koulujen lisäksi samassa pihapiirissä oli vielä kolmaskin. Se paloi, mutta Kymiyhtiö rakennutti paikalle jo seuraavaksi jouluksi, 1919, uuden suuren koulurakennuksen. Siinä toimi kansa- ja yhteiskoulun luokkia ennen uuden oppikoulurakennuksen valmistumista v. 1957. Myöhemmin rakennus palveli kansalaiskouluna Naukion koulun rakentamiseen asti. Kun se purettiin, tontille muodostui omatoimisesti kyläläisten pelikenttä, nykyisin Nikkarina tunnettu.

Alla oleva rakennus toimi vielä 50-luvulla sairaalan naistenosasto 10:nä, synnytyslaitoksena. Sitä ennen se oli kuitenkin alkuperäisessä tehtävässään kunnan kansakouluna, Kuusaan puolen "Mäkikouluna" 1910-luvulta asti.

 

Moni muistaa Maunukselan koulun omasta tulirokkotaudistaan. Koulu nimittäin otettiin epidemian aikana kulkutautisairaalaksi. Ikkunoiden ulkopuolella olevilta tasanteilta vanhemmat kävivät katsomassa sairastavia lapsiaan.

 

 

Koulukadun varrella oli myös tämä yhteiskoulurakennus. Tänne nuori yksityinen yhteiskoulu muutti Kymiyhtiön seuratalon tiloista - talo oli aiemmin ollut asuinrakennus, kuusaalaisittain "kasarmi".






Koulutoimintojen siirryttyä muualle rakennuksesta tuli monitoimitalo, Toimela, jossa kokoontuivat niin partiolaiset kuin matonkutojat, liikuntakoululaiset kuin vanhustenkerholaisetkin. Rakennus purettiin 1990-luvulla.

 


 

 

 

 

Kymiyhtiön ammattikoulua alettiin rakentaa vuonna 1917, ja se valmistui lopulliseen muotoonsa vuonna 1933.



Kouluista on lisää tietoa esim. Veikko Talven kirjoittamassa Pohjois-Kymenlaakson teollistuminen -teoksessa ja Läpi harmaan ja pinkin kiven - Kuusankosken lukio 100 vuotta -historiateoksessa. Kuvista kuuluu kiitos Jukka Airolalle, Pertti Värjälle, Työväen Arkistolle ja UPM:n Kymin keskusarkistolle.

maanantai 17. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvina. Kymijoki

Ilman Kymijokea Kuusankoskea ei olisi syntynyt. Sen koskien - Voikkaan- ja Kuusaankosken - partaille syntyi puunjalostusteollisuus, joka loi yhdyskunnan. Sen kunnallista historiaa juhlitaan tänä vuonna, ja nyt on korkea aika esitellä Min Kuusaan saamia valokuvia joen ääreltä.


                    Pilkanmaan silta

                    Mattolaituri Kuusaan puolella


               Lappakosken alapuolelta, taustalla villatehdas






             Silta Pukkisaareen








Pukkisaari

 

 








Rantakulman - Rauhanharjun vaiheilta Niskalasta






Rantakulmaa talvella




Allaolevassa kuvassa uusi Ekholmin silta vasemmalla. Kuvan oikealla puolella on seuraavien kuvien paikka, Kaarteenlahti.







                                                      Uimapaikka Kuusaanniemeä vastapäätä




Kiitos: Jukka Airola, Arto Sulanen, Launikarin perhe, Timo Nyberg, Veikko Hakala, Maisa Clark, Ilmari Jokinen

perjantai 14. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvina. Asuinalueet 5: Koskenranta

Jukka Airola kuvasi 1980-luvulla Kuusankosken kaupungille paikkakunnan rakennuskantaa. Tässä hänen kuviaan Koskenrannasta - myös Kermakukkulana tai Konjakkipuistona tunnetusta. Perusteellista tietoa Koskenrannasta antaa Ulla Nikulan juttu kotiseutujulkaisu Vellikupissa numero 13/2014. Siellä on myös lisää kuvia jo hävinneistä rakennuksista. Muutaman vuoden takaisesta Koskenrannan avautumisesta kaikkien kuljettavaksi löytyy tarinaa osoitteesta  

http://minkuusas.blogspot.com/2014/12/koskenranta-avautuu-kaikille.html

             Kadonnutta Koskenrantaa: ns. Lääkäritalo






 

Lääkäritaloa ei enää ole, sen ulkorakennus kuitenkin on tallella tenniskentän vieressä.






 

 

Tämä ulkorakennus sen sijaan kuuluu villa Ruthsille. Villa Ruths on voimissaan, tällä hetkellä siellä asuu perhe, joka pitää taloa vuokrattavana juhlatilana.

 

                 Villa Ruths



               Villa Polin



Villa Polinin entinen saunarakennus, nykyisin autotallina






        Villa Ida





                                                      Villa Bertel

      Villa Wolmar


Lauttakadun taloja





 


Tehtaansairaalassa Tallinmontussa toimi Kymiyhtiön poliklinikka 1905-1975. Ennen aluesairaalan perustamista poliklinikan yhteydessä oli vuoteen 1952 asti myös 20-paikkainen tehtaan sairaala.





Kymiyhtiön puutarhurin talo

 



 

 

 Näkymä puutarhurin talon ikkunasta viljelmille

 

 

 

 

 

Alla:

Yhtiön puutarha, vasemmassa laidassa puutarhurin talo. Puutarhan toiminnasta Ulla Nikulan kaksi juttua Vellikupissa numero 9/2010. Lähinnä jokea kalansiitoslaitoksen päällikön talo, sen edessä kalanviljelyaltaita.


   

 

Kala-allas, betonipylväs ja kalanviljelypäällikön talo.




Tennispaviljonki on kunnostettu äskettäin.





Kiitos: Jukka Airola, Arto Sulanen, Seppo Saarijärvi, Kymi Kymmenen työterveyskeskus, UPM/Kymin keskusarkisto


Paperitaide ihastutti ja hämmensi

  Pala kuusankoskelaista kulttuurihistoriaa on saatu tänä syksynä kansien väliin kirjana, joka on itsekin  taideteos. Paperitaiteen tuhkimot...