Sata vuotta sitten perustettiin Kuusankosken kunta paperitehtaiden ympärille syntyneistä taajamista. Min Kuusas on vuosien varrella saanut vanhoja valokuvia blogijuttuja varten. Pannaanpa niitä nyt edelleen muidenkin katseltaviksi. Kohteet ovat sattumanvaraisia ja kattavat Kuusankoskea vain sieltä täältä. Pahoittelut, voikkaalaiset ja pilkanmaalaiset ja muutkin laiminlyödyt alueet! Suosittelen lohduksenne Kuusankoski-seuran julkaisua Vellikuppi - sieltä löytyy tutkittua ja järjestelmällistä tietoa seudun historiasta. Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta esittelee arkkitehtuurimme ja historiamme perusteellisesti ja avaa katsomaan omaa ympäristöä uusin silmin. Se pitäisi jokaisen kuusaalaisen hankkia kirjahyllyynsä. Elämme hienossa ympäristössä.
Moni vanha kuusankoskelainen muistelee lapsuutensa asuinalueita kuin kadotettua paratiisia. Eräs alue onkin jo kadonnut: suorastaan myyttisen maineen saanut Myllyhuoko. Sen entiset asukkaat puhuvat lapsuusmaisemastaan kuin sadun maailmasta. Myllyhuokon - pitäisi varmaan kirjoittaa Myllyhuo'on mutten kuusaalaisena kirjoita - talot ovat melkein samanlaiset kuin Puistokadun varrella olevat. Molemmat taloryhmät suunnitteli Kymiyhtiön rakennusmestari Wolmar Forsberg. Myllyhuokon talot valmistuivat vuonna 1917. Myllyhuoko sijaitsee lähellä Kymin paperitehdasta Kuusaanniemessä. Se on kahden mäen väliin jäävä painanne, laakso, jonka eteläpää on lähellä Koskelan ravintolarakennusta. Talot on purettu 1980-luvulla.
Vasemmalla olevassa tummassa talossa asui teurastaja Lehto.
Puistokadun "sokeritoppatalot" muistuttavat Myllyhuokon taloja. Näihin tuli kuitenkin peltikatto tiilikatteen sijaan.
Tähtikadun varrella oli vielä 1970-luvulla rakennus, joka muistutti Puistokadun ja Myllyhuokon taloja. Jossain historiansa vaiheessa paikkakuntalaiset kutsuivat tätä komeaa rakennusta Lutikkalinnaksi - rakennusten nimittely on tuttua muualtakin Kuusaalta.
Myllyhuokon eteläpäässä oli muiden kuin Forsbergin suunnittelemia taloja, niiden rivi jatkui entisen Niementien varrella. Ensimmäisenä sahan Valtteri Mäkelän talo:
Tämä talo on pystyssä edelleen.
Kiitos:
Jukka Airola
Rurik Wasastjerna
UPM/Kymin keskusarkisto
