Jukka Nyberg saapastelee Ruukittareen, moikkaa puolen tusinaa tuttua ja kuuluttaa: "Mul oli nenäliinas solmu, että muistan tulla tänne!" Menee aikansa ennen kuin pääsemme aloittamaan, sen verran runsaasti muillakin on asiaa Jukalle. Ihmiset ovat tottuneet kääntymään hänen puoleensa, kun johonkin pitää saada parannus, onhan hän ollut tehtaalla ja kaupungilla luottamustehtävissä "kuulemma neljäkymmentä vuotta".Kuusankosken tunnetuin demari sai hyvän lähdön sosialidemokratian pariin jo lapsuuskodissaan. Tosin hän ei itse huomannut mitään. Nybergin isä Tuure oli aktiivinen työväenliikkeen mies ja perinteen kerääjä, mutta Jukan lapsuuskodissa pojille ei aatetta tyrkytetty. Aikuisiässä Jukka on kuitenkin oivaltanut, miten aate näkyi.
- Mehän oltiin aina työväen vappujuhlissa, mutta ei lapsi tiennyt että meillä vietettiin juuri työväen vappua. Isä oli pitkään kaupunginvaltuutettu, ja isompana seurasin tiiviisti hänen työskentelyään siellä. Mutta ei isä koskaan sanonut, että minun pitää liittyä puolueeseen, Jukka Nyberg kertoo.
Nyberg liittyi Sosialidemokraatteihin kolmikymppisenä.
- Ajattelin, että pitäisiköhän isän jalanjälkiä lähteä kulkemaan. Hän ei tyrkyttänyt käsityksiään vaan kertoi mitä oli tekeillä, ja se kiinnosti kovasti. Mietin että siellä se isä päättää mihin rakennetaan kunnallistekniikkaa - isä ei puhunut politiikkaa vaan yhteisistä asioista. Hän oli museolautakunnassakin.
 |
| Vappumarssilla takavuosina |
- Lapsena tuntui alkuun, että käytiin "kaiken maailman museoissa". Mutta kun isä selitti mitä vanhoilla työkaluilla tehtiin, niin se rupesi kiinnostamaan.
Kymiyhtiö - myöhemmin UPM - tarjosi Jukalle työpaikan. Hän sanoo tietään sinne automaattiseksi.
- Kun isä oli tehtaalla töissä, samoin eno ja äidin isä, ajatukseen kasvettiin. Oli luonnollista että mennään tehtaalle töihin.
Ihan tavanomaisinta reittiä Jukka ei tehtaalle mennyt. Kuusankosken yhteislyseossa oli samaan aikaan neljä muutakin oppikoulukaveria, jotka pohtivat ettei se reitti ollut heidän juttunsa ja päättivät lähteä ammattikouluun. Osalle heistä pohjaksi jäi keskikoulu, yksi kaveri oli jo lukiossa. Nybergin mukaan nuorukaiset olivat tavallaan edelläkävijöitä oppikoulu-ammattikoulu-yhdistelmässä. Pari kaveria suoritti myöhemmin insinööritutkinnon, Jukka kuului teknikkoporukkaan pääaineinaan paperikemia ja teollisuustekniikka. Hän kävi teknillisen koulun Imatralla heti armeijan jälkeen.
Ay-töissä pääkallonpaikoilla
Nyberg naureskelee tehneensä rehellisiä töitä elämässään puolitoista vuotta - sen ajan minkä ehti olla töissä yhtiöllä ennen kuin meni vapaaehtoisena armeijaan. Sinne piti päästä nopeasti, etteivät opinnot lykkäänny. Opintojen jälkeen tie vei taas Kymiyhtiöön, eikä aikaakaan kun Nyberg oli Teknisten liiton yhdysmiehenä.
- Minulle kävi niin, että olinkin pääkallonpaikalla, Teknisten liiton valtuuston varapuheenjohtajana neljä vuotta 90-luvulla. Olin kokouksen puheenjohtajana, kun Teknisten liitto lakkautettiin ja samana päivänä jälleen puheenjohtajana, kun perustettiin Toimihenkilöunioni. Sen neljän vuoden jälkeen minut valittiin Toimihenkilöunionin ykköspuheenjohtajaksi. Sitten perustettiinkin ammattiliitto Pro, ja senkin perustavassa kokouksessa olin puheenjohtajana - ja tietenkin TU:n lopettamiskokouksessa. Olen lopettanut ja perustanut kaksi ammattiliittoa, Nyberg naurahtaa.
Ammattiliiton töissä riitti ajettavaa. Sopimusaloja oli yli 40, joten aina oli jotain selvitettävää senkin jälkeen, kun sopimukset oli saatu tehtyä.
- Ja sitten on PR. Miehän olen kiertänyt liiton toimipisteet maassa moneen kertaan.
- Kokoonnuimme Strasbourgissa. Siihen minun jäsenyysaikaani tasa-arvoa ei kunnioitettu pätkääkään. Ne neljä muuta oli kaikki naisia. Mut mie en tehny protestii, olin erittäin tyytyväinen, Jukka myhäilee.
Tehtäviä on lähempänäkin. Jukka Nyberg on Kouvolan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana nyt yhdeksättä vuotta, samoin Kuusankosken Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajana.
- Olen ollut välillä johtokunnassa, välillä sieltä pois muiden tehtävien takia. Vuosia on tullut varmaan aika paljon.
Kuusankosken Seudun Vanhainhuoltoyhdistyksen puheenjohtajan tehtävät teettävät sen verran töitä, että Jukka Nybergillä on työhuone Kettumäen palvelukeskuksessa. Yhdistys on 46-vuotias ja tuottaa asuntoja ja palveluita vanhuksille. Asuntoja on jo 230.
- Minulla on elastinen sopimus yhdistyksen kanssa: teen 40-50 tuntia kuukaudessa siellä töitä. Ei niitä kukaan kuitenkaan laske. Teen vähän enemmän kuin sovittiin, Jukka kertoo ja uskon helposti: melkein aina Kettumäen palvelutalossa käydessä Jukan näkee porhaltavan käytävillä asukkaita ja muita tuttuja moikkaillen.
Vuoteen 2008 Kuusankosken Seudun Vanhainhuoltoyhdistyksellä oli palveluntuottajana monopoli paikkakunnalla. Sitten tulivat kilpailijat, ja Nybergin piti ottaa rooli yhdistyksessä.
- Minun perustietoja ja yhteiskunnallista roolia tarvittiin. Pystyin auttamaan yhdistystä vastaamaan uuden kilpailutustilanteen haasteisiin, kun kansainväliset yritykset tulivat mukaan. Siinähän ratkaisee se, kuka täyttää parhaiten kupongit, siis hakupaperit. Kilpailun kovetessa piti pyytää ammattilaista joukkoon edistämään asiaamme. Kun sain Niina Korpelaisen mukaan auttamaan, pääsin jo tekemään normaaleja hallituksen puheenjohtajan tehtäviä.
 |
| Jukka Nyberg presidentti Tarja Halosen pöytäseurana |
- Kyllä olen, 40 vuotta, koska minulla on se mitali! Menin nuorena lomittamaan, sinnehän pääsi jo 15-vuotiaana. Työntekijätehtävissä kerkisin olla sen puolitoista vuotta ennen armeijaa. Mutta vuoromestarinahan minä olin eri osastoilla, Voikkaallakin Self-Copyllä pari vuotta, PK seiskalla, kehysnaulaamolla tuossa lähellä, arkkisalissa, vanhalla paperitehtaalla jota ei enää ole. Sitten olin PK 7:n, 8:n ja 9:n käyttölaboratoriossa. Pyöritin sitä muutaman vuoden päivätyönä. Olin myös henkilöstöhallinnossa viimeiset kymmenisen vuotta, Nyberg luettelee.
Yhteisten tehtävien hoito onnistui, koska yhtiö suhtautui asiaan erittäin myötämielisesti.
- Yhtiön johtajiakin on ollut luottamustehtävissä, Ilmari Lindberg -vainaakin valtuuston varapuheenjohtajana kun minä oli puheenjohtajana. Istuttiin aina vierekkäin hallituksen kokouksissa. Yhdessä kokouksessa yli 10 vuotta sitten hän sanoi olevansa vähän huonovointinen. Sanoin että olet nyt sennäköinen että sinun pitäisi lähteä kotiin. Hän lähti, ja se jäikin hänen viimeiseksi hallituksen kokouksekseen.
Jukka Nyberg kehuu vuorovaikutusta Ilmari Lindbegrin kanssa.
- Meillä oli läheinen yhteistyö Ilmarin kanssa. Oltiin totuttu tehtaalla siihen, että asiat sovittiin ja puristettiin kättä, ei tarvittu mitään papereita. Ei sitten tarvittu politiikassakaan. Sovimme Kokoomuksen kanssa toimintatavoista nelivuotiskaudeksi. Se tapahtui niin, että kokoonnuimme Ilmarin kanssa hänen kotonaan. Martta Lindberg keitti kahvia ja me Ilmarin kanssa pohdittiin, mitenkä näitä asioita pitää hoitaa. Ja sitten lyötiin kättä ja tehtiin yhteinen esitys omille ryhmillemme. Sopimusesitys hyväksyttiin ja sitä katsottiin demareiden keskuudessakin hyvällä, koska Ilmari oli niin pidetty ja arvostettu, Nyberg sanoo.
"Hoideltiin Huttusen Reijon kanssa Kuusaan asiat"
Kunnallinen päättäjä Jukka Nybergistä tuli 34-vuotiaana. Hän asettui ehdolle kunnallisvaaleissa 1984 ja meni kirkkaasti läpi.
- Sain 105 ääntä ja sijalukuni oli 17, se varmaan johtui Tuure Nybergistä, ei minusta. Silloin valittiin 43 valtuutettua. Kuusaan ennätyksen tein kuntavaaleissa vuonna -96, kun sain 796 ääntä. Sosialidemokraateilla oli pitkään valtuustoenemmistö. Meitä oli 22 - aika venkaa miten pitkään tuli aina se sama luku. Parhaimmillaan se oli 24, kerran 21. Kerkisin olla 24 vuotta eli kuudet vaalit Kuusankoskella ja kahdet Kouvolassa, Nyberg laskee. Nyt tiedetään, että kolmansissakin Kouvolan vaaleissa hän meni jälleen valtuustoon.
Ensimmäisen Kuusankosken valtuustokautensa Nyberg oli valtuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen. Seuraavalla kerralla -88 vaalien jälkeen hänestä tuli kaupunginhallituksen jäsen. Seuraavissa, vuoden -92 vaaleissa, hänestä tuli kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja hän oli tehtävässä kahdeksan vuotta. Sen jälkeen Nyberg oli kahdeksan vuotta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Vuosina 1994-2009 oli olemassa Kouvolan seudun kuntayhtymä, seitsemän kunnan yhteenliittymä. Sen hallituksessa Nyberg oli koko ajan mukana, kahdeksan vuotta puheenjohtajana.
 |
| Kuusankosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Nyberg |
- Siihen aikaan oli paljon perhepäivähoitajia. Päiväkoteja alettiin vasta rakentaa eri puolille Kuusankoskea, Mäyränkorpeen ja Voikkaalle, Niskalan ja Kunnanpellon päiväkodit myös. Tähteeseen rakennettiin rapistuneen Mattilan lastenkodin tilalle perhetukikeskuksen yksikkö. Näissä kaikissa olen ollut vahvasti mukana.
Mutta tekniikan ihmistä kiinnosti myös maankäyttö ja kaavoitus. Nyberg muistelee miten Voikkaan Laarinpelto ei ottanut 80-luvulla mitenkään tuulta alleen vaikka sitä koetettiin kovasti tarjota omakotialueeksi. Nyberg oli jo silloin kovin kiinnostunut Kymijoen rantamaisemista ja halusi asukkaille hyviä näkymiä kodista.
- Sitten meinasi käydä vähän heikosti, kun mietimme arkkitehtien Heikki Käpin ja Kari Toppilan suunnitelmaa Sommelon rannan kaavoittamista - mukana oli myös Anssi Tähtinen. Siitä tuli Kouvolan Sanomiin komea juttu, jossa oli kuvia suunnitelmasta. Mutta eihän se ollutkaan hyvä juttu: nythän vietiin pöytähopeatkin, eihän sinne rantaan olisi saanut mennä edes kävelemään! Nyberg päivittelee joidenkin luottamusmiesten näkemyksiä.
Sama oli suhtautuminen muussakin Kymijoen rantojen käytössä.
- Kun Eksan krouvi halusi laittaa rantaan jonkun paatin ja Coloradon omistaja myöhemmin samantapaista, niin sitä vastustettiin jyrkästi. "Rantaan ei minkäänlaisia paatteja ja kahviloita laiteta!" Mm. teknisen viraston johdossa suhtauduttiin penseästi sivusta tulleeseen kaavaluonnokseen. Nyt ymmärretään, että meidän pitää osata hyödyntää Kymijoen rannat.
 |
| Nyberg ja Huttunen ystävyyskaupunki Mülheimissä |
- Me Huttusen Reijon kanssa kyllä hoidettiin Kuusankosken asioita aika pitkälti kahdestaan. Koska minun työänantajani jousti ajankäytössäni ja valtuuston puheenjohtajaa sitoi tärkeä tehtävä eduskunnassa, niin pakkohan siinä oli jonkun valmistella asioita kaupunginjohtajan tukena. Kaupunginjohtaja piti myös hyvän etäyhteyden valtuuston puheenjohtajaan ja sai hyviä neuvoja ja arvokasta tukea häneltä. Reijon kanssa minulla oli superhyvät suhteet, Reijo oli diplomaatti ja filosofi, en paljon häntä hienompaa miestä ole tavannut, Nyberg kertoo.
- Nyt näyttää siltä, että uuden Kouvolan keskusta laajenee hiljalleen Kuusaalle päin. Odotellaan hetkeä, kun isot valtakunnalliset yritykset uskaltavat lähteä liikkeelle. Vapaa-aikaan ja asuntorakentamiseen liittyviä ajatuksia on ilmassa, Nyberg sanoo salaperäisesti. Iitin hankkeeksi muuttunut Kymi Ring toteutuu hänen mukaansa myös.
Jukka Nyberg oli muuten puheenjohtajana ryhmässä, joka ensimmäisen kerran esitteli Kymi Ring -hanketta ministeri Mauri Pekkariselle - mihinkäs tämä mies ei olisi ehtinyt. Kuten myös Vaasan&Vaasan leipomon saamiseen ja pitämiseen Kuusankoskella. Oma tarinansa sekin, ja niissä neuvotteluissa Nyberg oli mm. siksi että toimi Kouvola Innovationin hallituksen varapuheenjohtajana. Vuodet 2007 ja 2008 valmisteltiin nykyistä kauppakeskus Veturin aluetta. Siinä Nyberg oli mukana kaikissa neuvotteluissa alun perin rakennusliike SRV:n kanssa ja myöhemmin lopullisen toteuttajan Keskon kanssa.
Nikkarin kentän pelaajat saavat hekin kiitellä Jukan toimia. Hän on helposti lähestyttävä hahmo, jolta kehtaa pyytää apua kaupunginosankin kokoisiin ongelmiin, vaikka miehellä tekemistä on riittänyt niin valtakunnan kuin kansainväliselläkin tasolla. Tarina menee näin. UPM halusi 90-luvulla kaavoittaa Pajamäen tyhjän alueen omakotitonteiksi, ja siinä olisi mennyt paikallisin poliisi- ja talkoolaisvoimin ylläpidetty Nikkarin jalkapallo-jääkiekkokenttäkin. Adressi ja meikäläisen taivuttelut eivät saaneet yhtiön lakimiestä ja kaupunginarkkitehtiä heltymään. Lakimies sanoi: "Ei kaupunki kuitenkaan kaavoita aluetta teidän toiveiden mukaan vaikka me yhtiöllä hyväksyttäisiinkin." Arkkitehti sanoi: "Ei UPM kuitenkaan hyväksy muuta kuin jo ehdottamansa kaavan." Soitin Nybergille. Tämä kutsui osapuolet saman pöydän ääreen ja syntyi onnellinen lopputulos. Nikkarin kenttä palvelee edelleen kylän lapsia ja nuoria ja ammattikoulun päiväkoteja ja koulua. Käy siellä aikuisiakin petankkia pelaamassa, ja nyt kenttää kunnostavat jo uuden sukupolven pajamäkeläiset isät.
 |
| Isät vastaan pojat Nikkarin kentällä 1994 |
Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 tiesi peruskuntien päättäjille henkilökohtaisen vallan uusjakoa. Jukka Nyberg oli kuntien yhdistymisen kannalla, mutta puolet Kuusankosken sosialidemokraateista vastusti sitä.
- Senhän nyt tiesi, että rangaistushan siitä seuraa. Mietin Voikkaan tehtaan alasajoa, 670 työpaikan loppumista ja yli 400 työpaikan vähenemistä Kuusaanniemestä, Myllykoski Paperin alasajoa. Siinä tilanteessa tarvittiin leveämpi selkänoja kuin entiset kunnat yksin pystyivät tarjoamaan. Työpaikkojen menetysten kerrannaisvaikutuksethan ovat vielä suuremmat kuin tehtaan työpaikkojen loppumiset. Meidän korkein päättävä elin, sosialidemokraattinen edustajisto - jota johdan nykyisin - päätti roimalla enemmistöllä että Kuusankoski ei lähde mukaan. Kaupunginvaltuuston ryhmä taas päätti kanssani olla yhdistymisen puolesta, Nyberg kertailee menneitä.
Uutta Kouvolaa rakensi järjestelytoimikunta, jonka puheenjohtajana oli - Jukka Nyberg.
- Miehän tän kaupungin kasasin. Ei se mikään kunnianosoitus ollut, minulle vaan annettiin se kelju tehtävä, jota kukaan muu ei huolinut. Siellä nuijittiin jokaisen kunnan työntekijän työpaikkakin, uusi valtuusto nuiji sen sitten uudestaan. Se oli meikäläisen poliittisen uran suurin tehtävä, vaikkei se ollut kunniakas.
"Kiitoksena" valmistelutyöstä ja organisaation rakentamisesta Nyberg menetti mahdollisuuden hallituspöytään uudessa Kouvolassa.
- Ensimmäiset neljä vuotta minulle tuli kovennettua palvelua puolueen taholta. Olin rivivaltuutettu. Pari viikkoa meni harmitellessa mutta ryhdyin sitten tekemään kovasti töitä. Menin kehitysyhtiöön ja henkilöstölautakuntaankin - en viitsinyt kiukutella kun minulla sitä henkilöstökokemusta eniten oli.
Henkilöstölautakunnan tilalle tuli neljän vuoden jälkeen henkilöstöjaosto, jota johtaa - Jukka Nyberg.
- Tuo sarka on vahvuusalueeni, sanotaan näin.
Onko kouvolalaisuus jo lyönyt läpi kuuden vanhan kunnan asukkaiden keskuudessa? Onko kuusaalaisuus heikentynyt kuntaliitoksen jälkeen?
- Ei. Se on vahvistunut. Ydinkouvolalaiset moitiskelevat kahvipöytäkeskusteluissa, että muiden peruskuntien edustajat tekee aluepolitiikkaa, mutta kun ydin-Kouvolan tytöt ja pojat ajaa sitä ydin-Kouvolan asiaa, se ei kuulemma ole aluepolitiikkaa. Aikaisemmin kyllä sovittiin kaikkien kesken, että kylien identiteettiä pitää vahvistaa, Jukka on hämmästelevinään.
Nyberg on myös kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtaja. Se ei kuulemma teetä paljon töitä. Vastausta kysymykseen rivivaltuutetun ja puheenjohtajan merkityksestä Jukka jää pohtimaan pitempään.
- Valtahan otetaan. Joku saattaa olla jossain puheenjohtajana mutta hänellä ei ole valtaa. Se on persoonasta kiinni. Näissä hommissa pitää osata käyttää valtaa diplomaattisesti, ei nyrkkiä pöytään lyömällä vaan kuuntelemalla ja tekemällä kompromisseja. Minun luonteelle ei ole koskaan sopinut se nyrkin paukuttaminen. Pitää pystyä elämään ajassa, sopeutumaan. Äskettäisessä puoluekokouksessa minullakin oli pientä haastetta kuunnella eräitä puhujia. Kahvipöytäkeskusteluissa kuuli aika vanhakantaisiakin kannanottoja. Tuli mieleen, että ehkä kannattaisi pikkasen orientoitua nykypäivään noidenkin, Nyberg hymähtää.
 |
| Antti Rinne ja Jukka Nyberg |
- Antin kanssa ollaan vanhat hyvät kaverit ja hänen vaimonsa kanssa myös vanhat tutut ay-vuosilta. Kokouksessakin sanottiin Hetan kanssa Antille että sulla kun on niitä hommia niin mene vaan, me juodaan Hetan kanssa tässä kahvia, Jukka naureskelee.
Virheitäkin on tehty
Kevään 2017 kunnallisvaalien jälkeen aletaan valmistautua maakuntavaaleihin. Ei tullut puheeksi Nybergin kanssa, miten ne paikat kiinnostaisivat. Paljon on kuitenkin vielä asioita, joihin pitäisi päästä vaikuttamaan. Yksi on Nybergin toive sairaalan pysymisestä Kuusankosken Sairaalanmäellä. Hän muistuttaa siellä olevasta omasta maapohjasta, sairaalan alla sijaitsevasta isosta väestösuojasta ja siitä, että rakennusten kunnosta on ristiriitaista tietoa.
- On ehdotettu, että rakennetaan Ratamo Kouvolaan suopohjalle ja otetaan Sairaalanmäen rakennukset vanhusten hoivatiloiksi. Ai jaa? Muille rakennukset eivät sovi, mutta vanhukset voidaan niihin työntää, Nyberg hämmästelee ja nauraa virkamiesten ehdotusta, että tehdään mäelle kasino. Hänen mielestään Sairaalanmäelle tarvitaan uusi rakennus, mutta myös vanhaa voi korjata.
Jukka Nyberg tarkastelee sosiaali- ja terveysasioita lähietäisyydeltä Carean yhtymäkokouksen puheenjohtajana. Mitä mahdollisuuksia Kouvolalla on yleensä saada tahtoaan läpi missään sote-asioissa, kun Etelä-Kymenlaaksolla on äänienemmistö yhtymäkokouksessa?
- Niin, yhtymäkokouksessakin etelä voittaa täpärästi, mutta Carean hallituksessa tilanne vasta onkin järkyttävä: 6-3. Siinä on hölmöilty poliittisesti. Mandaatit on menneet niin, että jonkun ryhmän edustajat - varmaan Keskustan - ovat kumpikin etelästä. Se on vaan sovittu ajattelematta, miten käy sitten kun äänestetään. Nyt kun tehdään Suomen historian suurinta muutosta julkisten palveluiden tuottamisessa, me ei enää voida maakunnassa kalistella sapelia keskenämme, siinä käy huonosti kaikille, Nyberg varoittaa. - Kuljettavana on vain yksi tie, ja se tulee kulkea yhdessä.
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Jukka Nyberg oli ehdokkaana. Samana vuonna Kuusankoskelta oli kaksi muutakin demariehdokasta: Valto Koski ja Minna Tuukkanen.
- Siinä oli yksi liikaa, se oli virhe. Kaksi olisi voinut mennäkin läpi, kolmas vei ääniä. Kun Valto lopetti, olisi tullut tilaa, mutta minä en enää halunnut asettua ehdolle. Tuli mieleen, että tässä on vain yksi elämä elettävänä, näin kerkiää tehdä muitakin asioita kuin politiikkaa. Esimerkiksi lastenlasten hoitoa - aika kivaa touhua!
Aikaa on tullut lisää varsinkin vuoden 2013 jälkeen, kun ammattiliiton hommat Helsingissä päättyivät. Tehtävät olivat valtakunnan laajuisia. Pohdimme kokemuksen ja iän merkitystä - aikana jolloin tehokkuus yhdistetään nuoruuteen ja kankea ajattelu korkeaan ikään. Jukka Nyberg muistuttaa, että vanha ihminen onkin usein vastoinkäymisten kautta oppinut joustamaan ja kuuntelemaan. Hänessä itsessään se piirre on kuulemma ollut jo pienenä.
- Muistan kun myin seurakuntapoikana merkkejä, mummelit sanoivat että sieltä se hymypoika taas tulee, pakkohan siltä on vissiin ostaa. Siinä oli vähän sellasta diplomatiaa.
 |
| Jukka Helsinki City Marathonilla |
- Nyt olen jo heittänyt tältä talvelta pyyhkeen kehään, istun kolme kertaa viikossa kuntopyörän selässä ja katson televisiota - ihan typeräähän siinä muuten olisi tunti polkea. Onneksi alkaa kesäkausi ja voi hypätä maastopyörän selkään. Näin voi parhaiten tutustua uuteen Kouvolaan, Nyberg vinkkaa.
Kuusaalaisuuttaan Jukka Nyberg on vaalinut huolella. Hän syntyi perheen asuessa Kiljukujalla Länsi-Naukiossa ja asuu nyt Itä-Naukiossa.
- Olen 66 vuoden aikana liikahtanut hirveästi, sellaset 400 metriä länsipuolelta itäpuolelle. Siitä näkee kotiseuturakkauden myös: Naukiossa syntynny, siellä jököttää edelleen eikä ole suunnitelmia muuttaa mihinkään.
Kuvat Jukka Nybergin arkistosta ja Raine Martikaisen ja Eijaleena Martikaisen kameroista
