tiistai 20. maaliskuuta 2018

Penan viestejä Eilalle 18. Lauantai-illan huumaa

Tammikuussa 1947 kirjeet viuhuvat kihlapari Pentti Niemisen ja Eila Piirikkälän välillä akselilla Tampere-Kuusankoski. Nyt Pentti viettää lauantai-iltaa boksissaan ja välillä elokuvissa. Ennen ja jälkeen leffan on aika kirjoittaa Eilalle.

"Odotin koko tämän päivän hartaasti Sinun toista kirjettäsi, mutta ei sitä vain kuulunut. Ehkäpä sitten maanantai-aamuna saan kaksi kirjettä yht'aikaa. Kyllä oli tosiaan hauskaa kuulla tänä aamuna ääntäsi. Jo eilen illalla päätin, että tilaan Sinulle heti aamulla puhelun. Aivan yhtä jännittyneenä kuin rakastunut koulupoika odotin tuota puhelinsoittoa ja kun se vihdoin viimein tuli, ei riemullani tahtonut olla rajoja. Jos  minä aamulla änkytin puhelimessa, niin se oli kokonaan edellämainitun syytä."

Lauantai-iltana opiskelijaboksissa viihtyy myös kämppäkaveri, jota Pena kutsuu Salon pojaksi. Kaupunkioloissakin on pitäydytty perinteisessä viikkorituaalissa. "Tulimme juuri äsken saunasta ja tsaikkapannu on kuumenemassa. Kunhan tee on valmista, pidämme pienet juhlat lauantai-illan kunniaksi ja sen jälkeen hiivimme klo 21 leffaan katsomaan "Suurta unelmaa", joka kertoo Chopinin elämästä. Vasta sitten olisi lauantai-ilta täydellinen, kun yhdessä saisimme mennä katsomaan tuota suurenmoista värielokuvaa."

Pena on ehtinyt tänään jo kyläilläkin. "Kävin tänään Myllymäen Retsin luona vierailulla. Tapasin hänet kadulla ja hän raahasi minut heille. Kyselin Helsingin kuulumisia ja hän väitti, että kaikki Tampereelta siirtyneet pojat kiroilevat siinä määrin, että rikin katkua on vakavasti ilmassa."

Kuoressa on lehtileike ja kirjeessä selostus, josta huomaa, miten helppoa meidän 2010-lukulaisten ihmisten on lähetellä toisillemme viestejä ja niihin liitteitä. Toista se oli 40-luvulla. "Lähetän nyt samalla tässä sen paljonpuhutun Tino Rossi -arvostelun. Saa nähdä oletko samaa mieltä, nimittäin etten ole hiljattain kuullut ketään haukutun niin nasevasti kuin Tinoa. Kun kysyin siltä toimistoneitoselta sellaista lehteä, missä oli arvostelu Tino Rossin konsertista Tukholmassa, niin näkyi häntäkin hieman hymyilyttävän. Sitten sain käsiini tuon valtavan sanomalehtipinon, selasin marraskuun loppupuolen numerot moneen kertaan, sillä tuo mainittu konsertti oli marraskuun 18 pv:nä. Viimein olin luopua koko yrityksestä, mutta sitten ajattelin, että katsonpa vielä joulukuun puoleltakin ja siinähän se olikin heti 1 pv.n numerossa." Onkohan Pentti käynyt Aamulehden toimituksessa? Hän on saanut ihan saksia lehtileikkeen mukaansa.

Seuraa pieni tauko, ja Pena jatkaa tummemmalla musteella. "Tämä kirjeenkirjoittaminen keskeytyi äsken muutamaksi tunniksi. Kun olimme juomassa teetä, tuli Lagerstam kyläilemään ja hän oli meillä aina siihen, kun menimme elokuviin. Nyt olen palannut leffasta ja jatkan kirjoittamista. Koko äskeinen elokuva oli meidän kuvamme, Sinun ja minun, alusta loppuun asti. Ensinnäkin oli alussa kihlanostomatka 100 vuoden takaa. Veikeästi keinuvilla kieseillä nuoripari matkusti lähimpään kaupunkiin, joka nykyisen ihmisen mielestä muistutti jotain nykyistä kyläpahasta. Niin ja sitten sinne kauppaan meno. Kyllä ne tytöt osasivat jo 100 v sitten ujostella ja vitkastella kauppaan menoa yhtäpaljon kuin nykyaikanakin. Olisin tosiaan suonut Sinun näkevän tuon elokuvan lisäkuvasta lähtien."

"Entä sitten itse pääkuva. Ihan sanomattakin on selvää, että musiikki oli mainio suorastaan ihmeellinen, pohjamelodian ollessa ´Vallankumousetyydistä`. Tuota musiikkia kuunnellessa ja värikästä, loisteliasta elokuvaa katsellessa tuntui aivan siltä, kuin olisivat pienet hiiret koko ajan juosseet pitkin selkääni. Sinä, joka ymmärrät musiikkia monin verroin paremmin kuin minä, olisit varmasti osannut nauttia tuosta elokuvasta vielä enemmän. ´Suuri unelma´ teki minuun aivan yhtä suuren vaikutuksen kuin se Kivi-elokuvakin. Vaikka tämä tuleekin sinne, on ikävä puoli asiassa se, että äänitys ei varmaan ole yhtä hyvä kuin täällä."

Loppukirjeen Pena voivottelee anoppinsa Impin, "Immikin", sairastelua ja vannottaa Eilaa antamaan "tilannetiedoituksia".


Eilan vaiheita 26. Tampereella käynti ja kiihkeää kirjeenvaihtoa

Tuore aviopari Helsingissä suurkisoissa 1947. Huom. yo-lakki  Lokakuussa 1946 konttoristi Eila Piirikkälä on taas hyvässä vauhdissa. Mäy...