Kotiseututalo arvorakennus kansainvälisestikin

Kuusankosken Kettumäellä piilottelee arkkitehtuurin helmi - ei vain kansallisen vaan kansainvälisen rakennustaiteen. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus on sen verran katveessa ja keskustasta sivussa, ettei se itse pysty muistuttamaan merkityksestään ohikulkijoille. Harmittava on myös sen asema Kouvolan kaupungin organisaatiossa ja nettisivuilla. Huhtikuinen Sonckin salvos -seminaari Kuusankoskitalossa karsi väärät mielikuvat talon käytöstä ja vakuutti yleisön kotiseututalon huikeasta arvosta.

Kuva yhtiön korttisarjasta

Kulttuurineuvos Eero Niinikosken kertaus kotiseututalon historiasta nostatti hiukset pystyyn - talo on ollut uhanalainen turhan monta kertaa. Sonckin suunnittelema rakennus palveli ensimmäiset 40 vuottaan, vuodesta 1897, Kymintehtaan kansakouluna jyrkän kallion päällä Öljymäellä. Kun se ei enää soveltunut kouluksi, ja kun uusi tielinja vaati kallion räjäyttämistä sen alta, ilmassa liikkui monenlaisia ehdotuksia. Yksi niistä oli talon siirto metsästysmajaksi jonnekin Kymi-yhtiön metsiin.

Opetusneuvos Veikko Talvea saadaan kiittää tämänkin rakennuksen pelastumisesta. Tuolloinen Kymi-yhtiön tiedotuspäällikkö Talvi ehdotti vuorineuvos Karl-Erik Ekholmille, yhtiön toimitusjohtajalle, että "Norjalaiskoulu" tai "Mäkikoulu" lahjoitetaan Kuusankosken kunnalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi tarjouksen yksimielisesti vuonna 1953. Mäkikoulun purku aloitettiin syksyllä 1956. Rakennustyöt Kettumäellä käynnistettiin välittömästi, ja keskikesään 1957 mennessä kotiseututalo tuli ulkoa päin valmiiksi. Sisätyöt siirtyivät seuraavalle vuodelle, jotta hirsiseinät ehtivät laskeutua ennen sisäseinien päällystämistä. Kotiseututalon vihkiäisiä vietettiin 14.9.1958. Siirto ja pystytys maksoi 8 miljoonaa markkaa - jonkin verran arvioitua enemmän. Vihkiäisjuhlassa kuitenkin vastustajatkin unohtivat moitiskelleensa hintavaa hanketta, Niinkoski huomatti esityksessään.

Kotiseututalo suljettiin pariksi vuodeksi 80-luvun lopulla korjausten vuoksi. Seuraavalla vuosikymmenellä Kuusankoski-Seura tuli taloon vuokralaiseksi ja alkoi järjestää sinne toimintaa. Jossain vaiheessa vapaapalokunta-aatteen väärin tulkinnut nuorimies yritti sytyttää talon tuleen - onneksi tuloksetta.

Väärät käsitykset oikaistiin

Tällä hetkellä Kettumäen arvorakennusta uhkaavat lähinnä virheelliset käsitykset sen merkityksestä ja käytöstä. Kuusankoski-Seuran varapuheenjohtaja Marjatta Huuhtanen - Sonckin salvos -seminaarin ideoija - ihmetteli, miksi Kouvolan virkamiehet antavat ymmärtää, ettei taloa käytetä. Kolme vuotuista juhlaa, näyttelyt, järjestöjen kokoontumiset ja vierailut kertovat hänen mukaansa talon elämän olevan pikemminkin vilkasta.
- Kuusankoski-Seura ei suinkaan järjestä tilaisuuksia itselleen vaan kaikille asukkaille, Huuhtanen torjui väärinkäsityksiä.

Toinen kaiken kulttuuritoimen yllä leijuva uhka ovat vuokrat. Seminaarin puheenjohtaja, professori emeritus Kari Immonen - Voikkaan poikia - vaati kulttuurin ja kaupungin kiinteistötoimen välistä yhteyttä katkaistavaksi.
- Jos kiinteistötoimi määrittelee kulttuurin harrastustilojen vuokrat, homma kaatuu siihen. Kaupungin tehtävä on  järjestää kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen taloon perusylläpito, Immonen vaati.

Kari Immonen karsi myös vääriä käsityksiä kulttuurin merkityksestä.
- Kotiseututalon arvoa ei vähennä se, että se on siirretty alkuperäisestä paikastaan ja on nyt eri käytössä. Sekin kaikki on rakennuksen kerroksellisuutta, osa sen historiaa. Kulttuuri ei ole jäännöserä. Se ei ole jotakin, jolle annetaan rahoitusta sitten, kun kaikki muu pakollinen on hankittu ja rahaa on jäänyt yli. Kulttuuri on tapa, jolla ihmiset ja yhteisö ovat olemassa, Immonen painotti.

Kotiseututaloa rasittava piirre on eräässä mielessä myös sen asema kaupungin organisaatiossa. Toisaalta onni, ettei se ole museo kaupungin määritelmässä jolloin se ehkä olisi päätynyt suljettavaksi museoverkkouudistuksessa. Mutta nyt sitä ei myöskään löydä Kouvolan verkkosivuilta kuin arpomalla. Silmille se ei netistä todellakaan hyppää.

Yleisöä hemmoteltiin 

Pakko myöntää kuusaalaisena ylpistyneensä, kun kuunteli seminaarin asiantuntijoiden tietopaketteja täkäläisistä rakennuksista ja kehuja arkkitehtuuristamme. Arkkitehti Rurik Wasastjerna esitteli meneillään olevan työnsä tuloksia - hän laatii kirjaa Kuusankosken rakennusperinnöstä - ja tuli samalla kertoneeksi siitä, miten yhtiön asuntotuotanto tuotti myös yhteisöllisyyttä asukkaiden keskuuteen.

Professori Pekka Korvenmaa Aalto-yliopistosta piti kattavan esityksen Lars Sonckin arkkitehtuurista ja henkilöstä. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsi todella Kettumäellä kohoavan rakennuksen kansallisen ja kansainvälisen arvon. Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta kertoi, että virasto voi hyvin tukea talon suojeluesitystä, mutta sille antaisi lisää pontta, jos talolle löytyisi lisää käyttöä.

Kuusankoski-Seuran tiedottaja Ulla Nikula esitteli talon historiaa kuvin. Näkymät alkuperäisellä paikallaan Öljymäen jyrkänteellä keikkuvasta koulusta todistivat oikeiksi Korvenmaan huomion, että Sonck halusi rakennuksiinsa dramatiikkaa. Uudet kuvat puolestaan kertoivat, että talosta pidetään huolta: terassi on jälleen turvallinen paikka kulkea ja ihailla Kuusankoskea uudesta kulmasta, ja puuosia osataan tehdä kuluneiden tilalle nykyäänkin.

 Uutta käyttöä ideoitiin

Sonckin salvos -seminaari keräsi lopuksi paneelilta ja yleisöltä tukun ideoita talon uusiksi käyttötavoiksi. Tässä listaa:
- järjestetään talossa tutustumisiltoja vasta paikkakunnalle muuttaneille ja esitellään samalla kulttuuritarjontaa
- Anjalan nuoriskeskuksen vanhan ajan koulupäivät kotiseututaloon
- tutustutaan koululuokittain roolileikkien tapaan entisajan koulunkäyntiin - onhan talo juuri pikkulasten kouluksi suunniteltu
- järjestetään kotiseututalossa infotilaisuuksia maahanmuttajille
- järjestetään tehdasmenneisyyden päivät kotiseututalossa - ensi vuosi on Euroopassa teollisuusperinnön vuosi
- lisää teatteriesityksiä - nyt myös talon sisälle
- järjestetään sotilaskirjallisuuden valtakunnallinen tapahtuma - kaupungissa jo dekkaripäivät ja sotilashistorian osaamista


Yhteenvedossaan Kari Immonen tiivisti kotiseututalon merkityksen paikkakuntalaisille: se ei ole rahaa nielevä hullutus vaan tärkeä yhteisen identiteetin muokkaaja.

Sonckin salvos -seminaarin järjestivät Kuusankoski-Seura ja Kymenlaakson kesäyliopisto

Näkymä kotiseututalon terassilta

Kuva: UPM, Kymin keskusarkisto