Kuva yhtiön korttisarjasta |
Opetusneuvos Veikko Talvea saadaan kiittää tämänkin rakennuksen pelastumisesta. Tuolloinen Kymi-yhtiön tiedotuspäällikkö Talvi ehdotti vuorineuvos Karl-Erik Ekholmille, yhtiön toimitusjohtajalle, että "Norjalaiskoulu" tai "Mäkikoulu" lahjoitetaan Kuusankosken kunnalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi tarjouksen yksimielisesti vuonna 1953. Mäkikoulun purku aloitettiin syksyllä 1956. Rakennustyöt Kettumäellä käynnistettiin välittömästi, ja keskikesään 1957 mennessä kotiseututalo tuli ulkoa päin valmiiksi. Sisätyöt siirtyivät seuraavalle vuodelle, jotta hirsiseinät ehtivät laskeutua ennen sisäseinien päällystämistä. Kotiseututalon vihkiäisiä vietettiin 14.9.1958. Siirto ja pystytys maksoi 8 miljoonaa markkaa - jonkin verran arvioitua enemmän. Vihkiäisjuhlassa kuitenkin vastustajatkin unohtivat moitiskelleensa hintavaa hanketta, Niinkoski huomatti esityksessään.
Kotiseututalo suljettiin pariksi vuodeksi 80-luvun lopulla korjausten vuoksi. Seuraavalla vuosikymmenellä Kuusankoski-Seura tuli taloon vuokralaiseksi ja alkoi järjestää sinne toimintaa. Jossain vaiheessa vapaapalokunta-aatteen väärin tulkinnut nuorimies yritti sytyttää talon tuleen - onneksi tuloksetta.
Väärät käsitykset oikaistiin
Tällä hetkellä Kettumäen arvorakennusta uhkaavat lähinnä virheelliset käsitykset sen merkityksestä ja käytöstä. Kuusankoski-Seuran varapuheenjohtaja Marjatta Huuhtanen - Sonckin salvos -seminaarin ideoija - ihmetteli, miksi Kouvolan virkamiehet antavat ymmärtää, ettei taloa käytetä. Kolme vuotuista juhlaa, näyttelyt, järjestöjen kokoontumiset ja vierailut kertovat hänen mukaansa talon elämän olevan pikemminkin vilkasta.
- Kuusankoski-Seura ei suinkaan järjestä tilaisuuksia itselleen vaan kaikille asukkaille, Huuhtanen torjui väärinkäsityksiä.
Toinen kaiken kulttuuritoimen yllä leijuva uhka ovat vuokrat. Seminaarin puheenjohtaja, professori emeritus Kari Immonen - Voikkaan poikia - vaati kulttuurin ja kaupungin kiinteistötoimen välistä yhteyttä katkaistavaksi.
- Jos kiinteistötoimi määrittelee kulttuurin harrastustilojen vuokrat, homma kaatuu siihen. Kaupungin tehtävä on järjestää kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen taloon perusylläpito, Immonen vaati.
Kari Immonen karsi myös vääriä käsityksiä kulttuurin merkityksestä.
- Kotiseututalon arvoa ei vähennä se, että se on siirretty alkuperäisestä paikastaan ja on nyt eri käytössä. Sekin kaikki on rakennuksen kerroksellisuutta, osa sen historiaa. Kulttuuri ei ole jäännöserä. Se ei ole jotakin, jolle annetaan rahoitusta sitten, kun kaikki muu pakollinen on hankittu ja rahaa on jäänyt yli. Kulttuuri on tapa, jolla ihmiset ja yhteisö ovat olemassa, Immonen painotti.
Kotiseututaloa rasittava piirre on eräässä mielessä myös sen asema kaupungin organisaatiossa. Toisaalta onni, ettei se ole museo kaupungin määritelmässä jolloin se ehkä olisi päätynyt suljettavaksi museoverkkouudistuksessa. Mutta nyt sitä ei myöskään löydä Kouvolan verkkosivuilta kuin arpomalla. Silmille se ei netistä todellakaan hyppää.
Yleisöä hemmoteltiin
Pakko myöntää kuusaalaisena ylpistyneensä, kun kuunteli seminaarin asiantuntijoiden tietopaketteja täkäläisistä rakennuksista ja kehuja arkkitehtuuristamme. Arkkitehti Rurik Wasastjerna esitteli meneillään olevan työnsä tuloksia - hän laatii kirjaa Kuusankosken rakennusperinnöstä - ja tuli samalla kertoneeksi siitä, miten yhtiön asuntotuotanto tuotti myös yhteisöllisyyttä asukkaiden keskuuteen.
Professori Pekka Korvenmaa Aalto-yliopistosta piti kattavan esityksen Lars Sonckin arkkitehtuurista ja henkilöstä. Viimeistään tässä vaiheessa ymmärsi todella Kettumäellä kohoavan rakennuksen kansallisen ja kansainvälisen arvon. Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta kertoi, että virasto voi hyvin tukea talon suojeluesitystä, mutta sille antaisi lisää pontta, jos talolle löytyisi lisää käyttöä.
Kuusankoski-Seuran tiedottaja Ulla Nikula esitteli talon historiaa kuvin. Näkymät alkuperäisellä paikallaan Öljymäen jyrkänteellä keikkuvasta koulusta todistivat oikeiksi Korvenmaan huomion, että Sonck halusi rakennuksiinsa dramatiikkaa. Uudet kuvat puolestaan kertoivat, että talosta pidetään huolta: terassi on jälleen turvallinen paikka kulkea ja ihailla Kuusankoskea uudesta kulmasta, ja puuosia osataan tehdä kuluneiden tilalle nykyäänkin.
Uutta käyttöä ideoitiin
Sonckin salvos -seminaari keräsi lopuksi paneelilta ja yleisöltä tukun ideoita talon uusiksi käyttötavoiksi. Tässä listaa:
- järjestetään talossa tutustumisiltoja vasta paikkakunnalle muuttaneille ja esitellään samalla kulttuuritarjontaa
- Anjalan nuoriskeskuksen vanhan ajan koulupäivät kotiseututaloon
- tutustutaan koululuokittain roolileikkien tapaan entisajan koulunkäyntiin - onhan talo juuri pikkulasten kouluksi suunniteltu
- järjestetään kotiseututalossa infotilaisuuksia maahanmuttajille
- järjestetään tehdasmenneisyyden päivät kotiseututalossa - ensi vuosi on Euroopassa teollisuusperinnön vuosi
- lisää teatteriesityksiä - nyt myös talon sisälle
- järjestetään sotilaskirjallisuuden valtakunnallinen tapahtuma - kaupungissa jo dekkaripäivät ja sotilashistorian osaamista
Yhteenvedossaan Kari Immonen tiivisti kotiseututalon merkityksen paikkakuntalaisille: se ei ole rahaa nielevä hullutus vaan tärkeä yhteisen identiteetin muokkaaja.
Sonckin salvos -seminaarin järjestivät Kuusankoski-Seura ja Kymenlaakson kesäyliopisto
Näkymä kotiseututalon terassilta |
Kuva: UPM, Kymin keskusarkisto |