Ketjureaktio Kansantalon korttelissa, osa 2: Kaksi lopettaa, tilalle uusia

Kansantalon korttelissa kaksi yritystä myy hyllyjä ja rekkejä tyhjäksi ja aikoo lopettaa toimintansa. Muotitalon Raimo Laine ja Kansantalon pitkäaikaisin yrittäjä Jorma Kopra lähtevät eläkkeelle. Oranssit LOPPUUNMYYNTI-kyltit kertovat, että miehillä on pian takana pitkä ura ja edessä vieraaksi jäänyt olotila: vapaa-aika.

Kelloseppä Jorma Kopra saavuttaa tänä vuonna kaksikin merkkipaalua. Hän on tullut töihin isänsä kellosepänliikkeeseen 50 vuotta sitten, ja tänä vuonna hän täyttää 65 vuotta. Kaksinkertainen lupa lopettaa, voisi sanoa.
- Isä perusti liikkeen vuonna 1960 ja jätti sen minulle vuonna 2003, joten kymmenisen vuotta olen ollut tässä itsenäisenä yrittäjänä. Alkuunhan isän liike toimi Kymin ympyrän vieressä Väkevän liiketalossa, ja tässä Valtakadun liikehuoneistossa oli Oksasen kelloliike. Kun se muutti Yhdystaloon, isä siirsi kauppansa tähän. Kansantalossa on alusta asti ollut kelloliike tässä huoneistossa, Jorma Kopra kertoo.

Kelloseppä Jorma Kopra

Jorman isä Uuno Kopra oli saanut oppinsa kellosepäksi evakkopaikassaan Ilmajoella. Sillä kokemuksella hän sitten valitsi yhden kolmesta pojastaan työkaverikseen liikkeeseen. Alkuvuodet 60-luvulla tietysti opeteltiin puolin ja toisin yhdessä työskentelyä - olihan poika keskellä kuohuvaa teini-ikää.
- Isä ei laskenut minua opiskelemaan, ei edes oppikouluun. Opettaja Erkki Torniainen soitti hänelle monta kertaa ja kysyi, miksei Jorma lähde oppikouluun. Mutta isästä oli parasta, että siirryin 15-vuotiaana perheen liikkeeseen oppiin, Jorma Kopra muistelee.

Viisitoistavuotias Jorma ei osannut haaveilla muustakaan ammatista, joten turvattu työpaikka oli luonteva ratkaisu.
- Siihen aikaan oli tavallista, että vanhemmat määräsivät mitä lapsi tekee. Töissä isä myös päätti miten asiat tehdään, vanhan kansan miehiä kun oli, Jorma kertoo.

Kellosepän ammatti on ollut Kopran mielestä mielenkiintoinen, on saanut tehdä käsillä töitä.
- Rassasin ihan pienestä pennusta kelloja, ja siitä isä varmasti päätteli että sovin alalle.

50 vuodessa moni asia muuttuu. Kauppapaikkana Valtakadun liike on ollut erinomainen. Nyt kuitenkin Veturi on vähentänyt asiakkaita.
- Huomaahan sen väen vähenemisen, kun Veturiin on tullut tavallaan neljä uutta liikettä kilpailemaan meidän kanssa, Kopra huomauttaa.

Eläkkeelle Jorma Kopra lähtee innoissaan.
- Nämä viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet sitovaa aikaa, kun olen ollut tässä pääasiassa yksin. Asiakkaita tietysti tulee ikävä, tässä on käynyt niin kivoja juttukavereita joka päivä. Mutta minähän pääsen nyt itse tuttujen kanssa kulmille pyörimään, Kopra hymyilee.

Muotitalo on muistanut aikuiset naiset

Kauppakadullakin loistavat oranssit lakanat, Raimo Laineen Muotitalo lopettaa lähes 12 vuoden jälkeen kaupanteon Kuusaalla. Ennen vuotta -92 ja Kuusankoskelle tuloa Laineella oli toimintaa laajalti Etelä-Suomessa.
- Meillä oli isoja liikkeitä Helsingissä ja Lohjalla, kolme ravintolaakin. Vuonna -91 tehtiin konkurssi, ja sen jälkeen avasimme vaimoni Annikan kanssa Kuusankoskelle tämän naistenvaateliikkeen. Mutta nyt kun 56 vuotta olen tehnyt tätä työtä, se saa riittää, Raimo Laine kertoo.

Muotitalon kauppias Raimo Laine

Asiakkaita tulee sisään tasaiseen tahtiin. Liikkeeseen houkuttelevat tietysti halvat loppuunmyyntihinnat mutta myös mainio sijainti ruokakauppojen tuntumassa. Joku pistää päänsä ovesta ja kysyy, saako ulkona olevasta korista ottaa henkareita. "Niin paljon kuin jaksat kantaa", Laine vastaa.
- Täällä on ollut erittäin mukava tehdä kauppaa. Asiakkaat ovat tosi reiluja ja asiallisia ja ostavat silloin kun tarvitsevat, Laine luonnehtii.

Muotitalosta on saanut naisten vaatteita takeista juhlamekkoihin. Vain alusvaatteita Laineet eivät ole myyneet.
- 119 neliötä eivät yksinkertaisesti riitä siihen, että tarjoaisimme kaikkea naisillekaan. Me olemme keskittyneet aikuisten naisten vaatteisiin, koska muut myyvät lähinnä nuorisolle, Laine kertoo.

Muotitalo on auki ehkä pääsiäiseen, ja sitten yrittäjille koittaa vapaus.
- Se tuntuu erittäin hyvältä, koska on muutakin elämää kuin työnteko. Nyt ehtii tavata lapsenlapsiakin, Raimo Laine iloitsee.

Torin laidalla jo pakkaillaan

Foto Mikaelin takahuoneessa vanhan torin laidalla yrittäjä Tapio Ojanperä käsittelee juuri ottamaansa asiakkaan passikuvaa ja lupaa, että se on poliisin hallussa ennen kuin asiakas poistuu ulko-ovesta. Niinpä, hetken kuluttua poliisi kuittaa tekstiviestillä saaneensa kuvan, jonka viimeinen käyttöpäivä on syyskuussa. Ojanperällä on mielessä paljon muutakin kuin passikuvien otto, kun hän pääsee kohta muuttamaan Valtakadulle nykyisiin käsityöliike Ansun tiloihin.
- Uuteen paikkaan saan kaksin verroin tilaa. Kaikkeahan täällä vanhassakin on pystynyt tekemään, mutta ahtaammin. Uudessa paikassa minulle tulee Sonyn kameroita myyntihin ja kaikkea muuta vielä lisäksi: paitojen painamiset ja tarraan tekemiset, mies luettelee vahvasti pohjanmaalaisittain murtaen.

Yrittäjä Tapio Ojanperä

Foto Mikaelista on jo nyt saanut henkilökuvia lapsikuvista sukukuviin, hääkuvista muotokuviin. Nyt Ojanperä ideoi uudenlaisia tuotteita, myös asiakkaan omien kuvien pohjalta, ja mielikuvitus pulputtaa lisää kaiken aikaa. Voi olla, että tänä keväänä kameran kanniskelu linturetkillä ei mahdu ohjelmaan ennen kuin tavarat on saatu järjestykseen uusissa tiloissa. Kesälomankin Tapio Ojanperä aikoo pitää, jos muistaa. Pari viikkoa ehkä.

Muotitalon tilalle tulee Ansun käsityöliike.

Kelloliikkeen tilalle tulevan yrittäjän kanssa vasta neuvotellaan.

Ansu muuttaa Kauppakadulle.