Oksasaksille töitä |
- Omenapuun latvuksen on oltava harva. Puussa olevat omenat kypsyvät paremmin, kun saavat valoa. Kun ilma pääsee kiertämään oksien välissä, puu ei ole niin altis taudeille ja tuholaisille. Omenarupi ja muumiotauti pysyvät loitommalla, jos oksisto on ilmava, Arja Sarkanen kertoo.
Oksarakenteen pitää olla sellainen, että on selkeä latvus ja oksat lähtevät kasvamaan sivulle leveissä oksakulmissa.
- Terävä, y:n muotoinen oksan ja rungon kulma aiheuttaa helposti sen, että oksa lohkeaa tullessaan täyteen omenia. Lähes suora oksakulma takaa sen, että oksa jaksaa kannattaa sadon. Pahimmillaan ison oksan lohkeaminen saattaa vioittaa perusrunkoa, Arja Sarkanen opastaa.
Jotta leikkausoperaatio ei olisi liian helppo, omenalajikkeet ovat kehittyneet puina eri muotoisiksi. Jotkut ovat luonnostaa pieniä, toiset lajiltaan jo harvempia.
- Ihan ensin puuta kannattaa kiertää useaan kertaan ja tarkata, miltä se näyttää eri puolilta. Ideana on se, että puusta tehdään tasapuolisen näköinen, että joka puolelta on harvennettu saman verran. Alusta lähtien kannattaa kuitenkin pitää puut niin kohtuullisen kokoisina, että latva ei kasva taivaisiin. Kannattaa varmistaa, että latvastakin saa helposti poimittua omenat, puutarhuri Sarkanen muistuttaa.
Seuraavaksi kannattaa tarkistaa, miten oksat kasvavat. Jos ne hankaavat toisiaan, ylimääräinen oksa poistetaan.
- Se oksa pois, joka kasvaa enemmän puun sisään päin. Oksia voi muutenkin katkoa suhteessa latvukseen, niin että puulle tulee korkeutta enemmän kuin leveyttä.
Ei liikaa kerralla
Leikkaamaan kannattaa ryhtyä ennen kuin silmut puhkeavat.
- Katsos kun silmut alkavat jo punertaa. Nyt on hyvä aika leikata. Pakkasella sitä ei kuitenkaan kannata tehdä, solukko voi silloin olla jäässä tai murtua. Leikataan nollalla tai plussakelissä, puutarhuri Arja Sarkanen täsmentää.
Jos oma omppopuu on kasvanut vuosia villinä ja vapaana, asiaan heränneellä harrastelijalla käy helposti mielessä, että saatetaan tilanne kerralla kuntoon. Ei näin, varoittaa puutarhuri.
- Jos vanhasta puusta ottaa pois kaikki haitalliset ristiin rastiin kasvavat ja toisiaan hankaavat oksat, puu kasvattaa tilalle vesiversoja. Ne ovat oksia, joihin ei tule omenia mutta jotka vievät puulta energiaa. Ne kasvavat tosi nopeasti, Sarkanen kertoo.
Vanha omenapuu kannattaa siis leikata vaiheittain. Esim. leikataan tänä keväänä vain kolmannes poistoista, jotka tekisi mieli tehdä. Seuraavana vuonna jatketaan, ja päädytään lopulta hallittuun muotoon ilman taistelua vesiversojen kanssa.
- Vanhasta puusta otetaan ensi pois kaikki kuivat risut, ja sitten harvennetaan se kolmasosa. Ei ole hyvä ottaa pois rungosta lähteviä oikein paksuja oksia - ne kannattaa hoidella pois jo nuorina, sanoo Arja Sarkanen.
Välineet teräviksi
Iso puu vaatii isot leikkausvälineet. Monta metriä korkea omenapuu saadaan hallintaan teleskooppivartisilla oksasaksilla.
- Siinä tarvitaan kyllä vähän hauista, että jaksaa vetää narusta. Tarvitaan myös hyvät, terävät raivaussakset. Siis terävät, koska tylsät sakset repivät puuta. Ja sitten on vielä hyvä olla pienet oksasakset viimeistelyyn. Ja joskus tarvitaan myös pientä puukkoa huolittelemaan leikkauskohtaa, jos ei siitä heti tule siisti ja sileä, Sarkanen luettelee.
Sentin oksakaulus |
- Tärkeää muistaa sekin, että pitemmiksi jäävät oksat leikataan aina silmun yläpuolelta. Silmun valinnalla ohjataan uusi kasvu poispäin puusta. Silmun asennostahan näkee, mihin suuntaan oksa siitä aikoo kasvaa.
Omena ei pidä typestä
Jotkut neuvovat harjaamaan jäkälät pois vanhojen puiden pinnalta.
- Haittaakohan jäkälä mitään, Sarkanen epäilee.
Leikkaamisella ja harjaamisella ei pystytä vaikuttamaan sentään kaikkeen puun elämään. Jotkut omenapuut kukkivat vain joka toinen vuosi, mutta siihen ei saksilla muutosta saada.
- Toiset lajikkeet vain kukkivat ja tuottavat satoa harvemmin, Sarkanen kertoo.
Omenapuitakin voi lannoittaa, syksyllä.
- Tärkeintä on, että lannoite on typetöntä. Jos omenapuu saa paljon kevään typpipitoista lannoitetta, se kasvaa voimakkaasti mutta solukosta tulee hutera. Syyslannoitteessa puolestaan on puulle tärkeää ravinnetta kaliumia. Mutta omenapuut eivät ole kovan lannoittamisen ystäviä, Sarkanen kiteyttää.
Risua ja jäkälää |
- Jos nurmikko on harmaantunut, siihen on varmaan iskenyt jääpolte. Ei muuta kuin harava reippaasti heilumaan ja nurmikon pinnalle kyytiä. Juuret saavat happea, ja jääpoltteesta päästään eroon. Perään kevätlannoitus ja kalkki, jos ei ole vuoteen kalkittu, Arja Sarkanen muistuttaa.
Kaiken kaikkiaan puutarhat vaikuttavat säästyneen pahimmilta tuhoilta poikkeuksellisesta talvesta huolimatta, puutarhuri iloitsee. Nyt voi iloisin mielin keskittyä Kuusankosken puutarhayhydistyksen kevät- ja kesätapahtumiin.
Lauantaina 26.4. siistitään Kuusankosken vanhaa toria talkoilla.
Tiistaina 13.5. puutarhailta kirjaston väen kanssa Kuusankosken kirjastossa ja sen pihalla.
- Mehiläiset puutarhassa - mehiläishoitaja Jurie Schoeman kertoo mehiläisten hoidosta ja hunajan tuottamisesta.
- Olavi Niemi kertoo perinnekasveista.
- kasvienvaihtotori
9.-14.6. Kukkiva Kouvola -tapahtuma.
- Maanantaina ja tiistaina 9.-10.6. avoimia puutarhoja. Oman puutarhansa voi ilmoittaa kohteeksi puutarhayhdistykselle 4.5. mennessä.
Tiistaina 9.6. puutarhuri Minna Vanhala esittelee Kuusankosken Kirkkopuistoa.
Torstaina 12.6. kerrotaan esimerkein hyötykasveista kukkaistutuksissa Kuusankosken Viherpisteessä.
Lauantaina 14.6. Verlassa Patruunan pytingin puutarhan esittely.
Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.