Eilan tarina. Nuoruusvuosien kalenterimerkintöjä, helmikuu 1939

Eilan tarina on oman äitini elämästä. Äiti kirjoitti nuoresta asti muistiin päivän tapahtumia. Nämä merkinnät on poimittu hänen kalentereistaan, joita on säilynyt kolme: vuosilta 1939, 1945 ja 1946. Ollaan sodan kynnyksellä, mutta nuoren neidon muistiinpanoissa vilahtelevat vain kuvaukset kavereiden kanssa liikkumisesta, ihastuksista ja joskus töistä - äiti oli Kymiyhtiön varastolla kirjurina. Uskon, ettei äiti olisi pahastunut tyttövuosiensa muistiinpanojen julkaisemisesta. Hän kertoi minulle joskus muistojaan nauhallekin - tuskin piilossa pidettäviksi silloinkaan.

Eila Piirikkälä kotipihassa Mäyrämäellä

HELMIKUU

Helmikuussa 18-vuotiaalla menee edelleen lujaa. Päivät tehdään töitä, illat luistellaan, käydään elokuvissa tämän tästä, saadaan poikia saatille, ahkeroidaan lottailloissa ja kuoroharjoituksissa ja istutaan iltaa tuttujen kanssa kotona tai kylässä. Tekisi mieli huutaa: "Haloo, kohta syttyy talvisota, voitko mainita jotain tunnelmista!" Mutta miten teinityttö voisi sellaisesta piitata, kun on niin paljon painavampaa asiaa. Pojat.

1. helmikuuta. "Olin illalla Lottien ompeluillassa. Sieltä lähdimme Eilan kanssa luistinradalle käymään. Näimme K. siellä ja tulimme hänen kanssaan yhtämatkaa klubin portille asti. Minun silmäni ovat tähän asti olleet vain puoliksi auki, mutta nyt ne ovat selkoselällään. Vihdoinkin." Ja ei tietenkään kerrota, mitä Eila on nyt oivaltanut. Että K. on se unelmien mies? Mutta kuinka ystävätär on sitten saman K:n kanssa elokuvissa seuraavana iltana?

Ai JAA, perjantai: "Olin ensin lauluharjoituksissa. Sieltä menin Eilan kanssa luistinradalle ja tulimme Pirren ja Kallen kanssa pois. Se on nyt "katki kuin Ruusteenin Immun sukset". Tapahtui jotain ratkaisevaa." Juu älä vaan missään nimessä selvennä, mitä tapahtui. K. tykkääkin E:stä? Mutta ei se onneksi tyttöjen välejä särje. Lauantai. "Olimme ensin luistinradalla Eila ja minä ja lähdimme sieltä P. ja J. kanssa kuviin. Olen ollut muutamia päiviä oikein reilulla tuulella."

Sunnuntaina käydään Hakalalla äidin siskolla kylässä ja sitten luistinradalla. Kuusaalla oli siihen aikaan Kuusaan urheilukentän luistinrata ja Voikkaalla toinen, joita yhtiö huolsi. Se tiesi lossimatkaa Kymintehtaan saunan kohdalta Kuusaan puolelle, mutta kylminä talvina joki jäätyi, ja sitä pitkin pääsi kävellen yli.

Urheilukenttä/luistinrata näkyy oikeassa laidassa. Kuva UPM:n keskusarkistosta.

Maanantaina 6.2. elokuvissa. "Heidi. Ihana kuva." P.H. on saatellut. Tiistaina Kaiku-kuoron harkat. Meidän äiti, isä ja muutkin kaikulaiset sanoivat aina käyvänsä "laulussa", kun menivät kuoroharjoituksiin. Keskiviikkona ja torstaina likat painavat töissä pitkää päivää, yli iltayhdeksään.

Perjantaina käydään töiden välillä kuvissa. "Olimme illalla töissä, kun Kalle tuli pyytämään meitä kuviin kats. elok. "Sävelten tuli". Tietysti me lähdimme. Klo oli 20 kun lähd. ja kun tulimme kuvista oli se 22. Tulimme vielä senjälkeen töihin. K. myös ja olimme täällä klo 24. K. antoi meille pääsyliput seuratalolle. Ihana ilta." On täytynyt olla ihana ilta, jos ollaan töissä puolille öin elokuvapaussin jälkeenkin ja sittenkin on ollut hauskaa. Ja taas on raapusteltu merkintöjä töissä - "täällä". Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kaverit käyvät Eilan työpaikalla keskusvarastolla houkuttelemassa elokuviin. Tehtaan alueelle, "piirin sisälle", on silloin päässyt muitta mutkitta ulkopuolinenkin kulkemaan.

Lauantaina jorataan seuratalolla. On vasta hauskaa, saa tanssia melkein joka tanssin, valssit kaikki. Sunnuntaina Eila käy kuvissa Jaskan ja Pirren kanssa katsomassa Nummisuutarit. Maanantaina Eila täyttää 18 vuotta, ja töissä kukkia tulvii. Narsisseja, tulppaanipuketti ja toinen jossa lukee Likistys - eikä lähettäjän nimeä. Esimies Reino antaa suklaa-askin. Tiistaina tulee Nellyltä Lahdesta paketti, kauniit punaiset aamutossut. Hakalalta Eila saa oikein hienon pyyhkeen ja saippuan. Keskiviikkona juhlinta jatkuu kotona. "Meillä oli Outisen Toivo ja Ensio. Toivo soitti viulua ja Jaakko haitaria. Oikein Hauska ilta." Torstaina vietetään vielä syntymäpäivien rääppiäisiä Mäyrämäellä, vieraina Eila, Kalle, Jaakko ja Pirre. "Tanssimmekin. Jaakko soitti taas Haitaria ja Toivo viulua. Hauskaa!"
 
Perjantaina ollaan neljän hengen porukalla kuvissa: Kaksi tyrolilaista. Joku porukasta on aika tuittu mieheksi, ja Eilat naureskelevat hänelle selän takana kotimatkalla kiellettyään ensin saatille pääsyn klubin portin kohdalla. Lauantai-ilta kotona, mutta sunnuntaina kuvissa: "Pietarin valkoiset yöt". Maanantaina on lauluharjoitukset, mutta niitä ennen johtaja Niinivaara tarjoaa kotonaan kahvit.

Tiistaina estradille astuu myöhempien aikojen julkkis, Aarno Walli. Hän oli Kymiyhtiössä  harjoittelijana useampaan kertaan ja ystävystyi kuusaalaisnuorten kanssa."Olin aamulla herätessäni niin pahalla päällä ja tänään onkin ollut oikein ikävyyksien päivä. Olin vielä illalla rekiretkellä. Oikein hauskaa. Sieltä tultuani juttelin Vallin Amin ja Kallen kanssa vähän aikaa klubin portilla." Varsinaista tunteiden vuoristorataa!

Aarno Wallista Wikipedia kertoo näin:
"Aarno Walli oli suomalainen kapellimestari ja pianisti. Hän valmistui ekonomiksi vuonna 1947 ja toimi muun muassa Musiikki-Fazerin palveluksessa vuoteen 1958, jolloin tuli Yleisradion tuottaja-ohjaajaksi ja musiikkiohjelmien toimittajaksi. Walli oli mukana vuonna 1942 uudelleen kootussa Rytmi-pojat orkesterissa Eugen Malmsténin kanssa Helsingissä pidetyissä tilaisuuksissa, joilla kerättiin rahaa sotainvalidien hyväksi ja Erik Lindströmin yhtyeessä joka voitti jazz-kilpailut vuonna 1945. Yleisradion viihdetoimituksessa toimiessaan Walli oli taustahahmona Suomen osallistuessa Eurovision laulukilpailuihin. Aarno Wallin lapsia ovat kitaristi Hasse Walli sekä tämän vuonna 1995 kuollut pikkuvelipuoli, Kingston Wall -yhtyeen keulahahmo Petri Walli."

Myöhemmin Eila ja Aarno tapasivat rintamalla Rukajärven suunnalla Wallin ollessa kiertueella. Aarno on kirjoittanut Eilan rintamavieraskirjaan:
"15.6.43 Ystäväni Eila!
Kultajyvän löytää vain keskeltä hiekkakenttää, ja Sinutkin löytää vain keskeltä erämaata, jossa nyt tapasimme kolmen vuoden takaa, lähteäksemme taas kumpikin eri suuntiin, Sinä jatkamaan suurta siunauksekasta työtäsi ja minä jatkamaan loppumatonta kiertuekierrosta ja vaellusta. Parhaat terveisesi vien niille kaikille ystävillemme, joista tapaan vastedes! Sinulle kiitos jälleennäkemisen ilosta, jonka tuottamalla kovasti virkistit meitä kaikkia. Hyvää jatkoa Sinulle kaikin puolin. Pysy yhtä virkeänä kuin tähän asti!
Veljesi Arska."

Kuusankosken saha 40-luvulla. Kuva: UPM:n keskusarkisto

Riipaisevaa ajatella, kuinka nuoret juttelevat klubin portilla omia teiniasioitaan aavistamatta, mitkä kohtalot heillä pian on edessään ja missä he tapaavat toisensa muutaman vuoden kuluttua. Mutta vielä vallitsee rauha hetken aikaa. Jännitys syntyy jo tällaisesta: "Olimme Eilan kanssa kävelemässä Kuusaalla ja olimme juuri tulossa kotiin kun Sahan luona joku pysäytti auton kohdallamme. Pelästyimme ensin ennen kuin huomasimme että se oli Kalso. Hän oli menossa Kouvolaan ja pyysi meitä autoon. Tietysti menimme. Ajoimme vain edestakaisin. Hauskaa!"

Torstaina lauluharkat ja arvoituksellinen merkintä "...sanoivat ne olevan sen, minunkin heilini petturi poikien joukossa...". Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina luistellaan, soittoakin luikkarilla on joku ilta, ja saattajia riittää. Maanantaina Eila käy Salmen kanssa kuvissa katsomassa Chicago palaa -elokuvan. Tiistaina luistinradalla on näytös: "Ensin katsomassa kaunoluistelunäytöstä luistinradalla. Viisi luistelijatarta, m.m. Irma Suuronen. Senjälkeen Jaskan ja Kallen kanssa kuvissa katsomassa Intohimojen myrsky. K. saattoi minut kotiin. Hauskaa!"

Helmikuun huvittelutilasto: Luistelua 9 kertaa, elokuvissa 8  kertaa, tansseissa 1 kerta, lauluharjoituksissa 4 kertaa, hiihtämässä ja rekiretkellä 1 kerta, lisäksi syntymäpäiväjuhlintaa ja kyläilyä.