KAARTEENLAHTI. Joenmutkan muodon huomaa vasta, kun kävelee rantatietä lahden poukamaan. Sen pohjukassa on rakennelma, joka voisi olla kuusaanniemeläisten pyykkilaiturin alustaa. Mattolaiturilta lapset kävivät uimassa - nämä nykyiset vanhat ihmiset kertovat hiuksia nostattavia juttuja uimareissuistaan ilman aikuisia ja kilpauinnista tukkilautoille. Tie kulki näköjään ennen lahden yli - sillan molemmin puolin vanhassa postikorttikuvassa on vettä.
AIDANPYLVÄÄT. Selluntien yläpuolen pusikossa on rivi jännnän näköisiä betonipylväitä. Tässä on ollut asutusta - Jukka Airola on kuvannut monet talot Kuusaanniemestä ja sinne vievän Niementien, nykyisen Liljequistintien varrelta sekä Myllyhuokosta. Onkohan Jukan kuvissa samoja pylväitä.
Sieltähän ne Airolan lapsuuskodin kuvista löytyvät. Talot on purettu 70-80-luvuilla, betonipylväät pysyvät, vaikka nyt jo hatut sammaleessa.
Kellari on kamppaillut aikaa vastaan yhtä sitkeästi kuin pylväät. Sille vain on löytynyt ihan käyttöäkin, vapaaehtoisin voimin.
No niin, tarkkanäköisimmälle alkaa jo valjeta, että tässä ollaan nyt pakosalla keittiöhommista ja muista perheenemännän velvollisuuksista. Mutta: valearkeologina aidanseipäitä ihmettelemässä - poissa pahanteosta.
PARTIOTALO. Kaikki ei onneksi ole muuttunut. Liljequistintien partiokämppä palvelee nuorten harrastustilana asuintaloelämänsä jälkeen.
YKSYSI. Sama koskee nykyisin asuinrakennuksena palvelevaa taloa Liljequistintiellä, partiokämppää vastapäätä. Siinä on toiminut yhtiön lastentarha ja Paperiammattiosasto 19:n toimisto. Siksi moni tuntee talon nimellä Yksysi. Nopealla vilkaisulla rakennus näyttää pysyneen samanlaisena vuosikymmenet, mitä nyt maalia on vedetty pintaan. Mutta kappas, vanhassa kuvassahan ei olekaan kuistia talon sivulla, kuten tuliterässä 1.1.2017 otetussa kuvassa.
YHTEISKOULU, TOIMELA. Marskinkadun varrelta puuttuu talo. Juuri niin, puuttuu. Vanhassa yhteiskoulussa meidän isä kävi kouluaan. Meikäläinen sätkytteli siellä sääriään Viippolan liikuntakoulussa ennen kuin siirryttiin seurataloon. Kävin siellä myös hetken aikaa partiossa, kunnes tuli tilanne, että olisi pitänyt kirjoittaa p-kirjain. Sitä ei ollut vielä koulussa opetettu, joten erosin partiosta. Meidän äiti kutoi Toimelaksi muuttuneen talon tiloissa mattoja, Salme-täti liinoja ja raanuja Salmin neidin mallin mukaan. Yläkerrassa kokoontui vanhustenkerho,
sielläkin meidän äiti vetäjien joukossa. 90-luvulla todettiin, että 70-luvun peruskorjaus oli homehduttanut talon. Kymiyhtiötä ei enää kiinnostanut muu kuin paperin ja sellun teko, joten harrastetilan korjaaminen ei tullut kysymykseen, ja talo purettiin.
Mihin se Toimela oikein katosi... |