torstai 13. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Asuinalueita 4: Marskinkadun tuntumasta

Sata vuotta sitten perustettiin Kuusankosken kunta paperitehtaiden ympärille syntyneistä taajamista. Min Kuusas on vuosien varrella saanut vanhoja valokuvia blogijuttuja varten. Pannaanpa niitä nyt edelleen muidenkin katseltaviksi. Kohteet ovat sattumanvaraisia ja kattavat Kuusankoskea vain sieltä täältä. Pahoittelut, voikkaalaiset ja pilkanmaalaiset ja muutkin laiminlyödyt alueet! Suosittelen lohduksenne Kuusankoski-seuran julkaisua Vellikuppi - sieltä löytyy tutkittua ja järjestelmällistä tietoa seudun historiasta. Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta esittelee arkkitehtuurimme ja historiamme perusteellisesti ja avaa katsomaan omaa ympäristöä uusin silmin. Tässä kuvia asuintaloista Marskinkadun vaiheilta:

Alla pieni kasarmi ja harmaa kasarmi. Pieni kasarmi toimi aluksi asuintalona, sitten apteekkina, sen jälkeen ruotsinkielisenä alakouluna ja nyt yksityisomistuksessa. Lisää tietoa kasarmeista:

http://minkuusas.blogspot.com/2015_07_19_archive.html

 


 

 

Marskinkadun mestaritaloista on jäljellä kolme. Yllä oleva talo on purettu. Talot rakennettiin 1897-1901. Ks. linkki yllä.











 

Alla Kuusankosken ensimmäinen asuinkerrostalo, rakennettu v. 1936. Uusi virkamiestalo rakennettiin v. 1948.

Vanhasta virkamiestalosta, Loistolasta, samoin kuin uudesta virkamiestalosta Lauttakadulla lisää täällä:

http://minkuusas.blogspot.com/2014/03/virkamiestalojen-arvokkuus-puhuttelee.html

 


Viereinen ja sen yllä oleva kuva esittää uutta virkamiestaloa.

tiistai 11. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Asuinalueita 3: Myllyhuoko ympäristöineen

Sata vuotta sitten perustettiin Kuusankosken kunta paperitehtaiden ympärille syntyneistä taajamista. Min Kuusas on vuosien varrella saanut vanhoja valokuvia blogijuttuja varten. Pannaanpa niitä nyt edelleen muidenkin katseltaviksi. Kohteet ovat sattumanvaraisia ja kattavat Kuusankoskea vain sieltä täältä. Pahoittelut, voikkaalaiset ja pilkanmaalaiset ja muutkin laiminlyödyt alueet! Suosittelen lohduksenne Kuusankoski-seuran julkaisua Vellikuppi - sieltä löytyy tutkittua ja järjestelmällistä tietoa seudun historiasta. Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta esittelee arkkitehtuurimme ja historiamme perusteellisesti ja avaa katsomaan omaa ympäristöä uusin silmin. Se pitäisi jokaisen kuusaalaisen hankkia kirjahyllyynsä. Elämme hienossa ympäristössä.

Moni vanha kuusankoskelainen muistelee lapsuutensa asuinalueita kuin kadotettua paratiisia. Eräs alue onkin jo kadonnut: suorastaan myyttisen maineen saanut Myllyhuoko. Sen entiset asukkaat puhuvat lapsuusmaisemastaan kuin sadun maailmasta. Myllyhuokon - pitäisi varmaan kirjoittaa Myllyhuo'on mutten kuusaalaisena kirjoita - talot ovat melkein samanlaiset kuin Puistokadun varrella olevat. Molemmat taloryhmät suunnitteli Kymiyhtiön rakennusmestari Wolmar Forsberg. Myllyhuokon talot valmistuivat vuonna 1917. Myllyhuoko sijaitsee lähellä Kymin paperitehdasta Kuusaanniemessä. Se on kahden mäen väliin jäävä painanne, laakso, jonka eteläpää on lähellä Koskelan ravintolarakennusta. Talot on purettu 1980-luvulla.






 

Vasemmalla olevassa tummassa talossa asui teurastaja Lehto.






 

Puistokadun "sokeritoppatalot" muistuttavat Myllyhuokon taloja. Näihin tuli kuitenkin peltikatto tiilikatteen sijaan.


Tähtikadun varrella oli vielä 1970-luvulla rakennus, joka muistutti Puistokadun ja Myllyhuokon taloja. Jossain historiansa vaiheessa paikkakuntalaiset kutsuivat tätä komeaa rakennusta Lutikkalinnaksi - rakennusten nimittely on tuttua muualtakin Kuusaalta.


Myllyhuokon eteläpäässä oli muiden kuin Forsbergin suunnittelemia taloja, niiden rivi jatkui entisen Niementien varrella. Ensimmäisenä sahan Valtteri Mäkelän talo:






 








 

 

Tämä talo on pystyssä edelleen.






Kiitos:

Jukka Airola

Rurik Wasastjerna

UPM/Kymin keskusarkisto

maanantai 10. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankosken kuvin. Asuinalueita 2: Hanskalinja, Öljymäki, Mustavuori

Kuusankoski viettää satavuotispäiviään kunnan perustamisvuoden perusteella. Taajama syntyi jo kymmeniä vuosia aikaisemmin tehtaiden myötä. Juhlan kunniaksi lisää kuvia paikkakunnan historian varrelta, nyt asuinalueista saatuja. Osa rakennuksista on jo poissa, osa edelleen vahvasti elossa.

Hanskalinja

Hanskalinja Kyminpuolella edusti 1800-luvun lopun edistyksellistä rakentamista. Kymiyhtiön rakentamissa taloissa kaikissa neljässä asunnossa oli yksi huone mutta jokaisella oma sisäänkäynti, eteinen ja säilytyskomero. Talot purettiin 1900-luvun lopulla.

 

Hanskalinja oikealla, nykyistä Encore ympäristöpalveluita vastapäätä. Tie vie ylös Kolarinmäelle.




Kymintehdasta. Edessä Mäkikoulu, sen yläpuolella Mäyrämäki ja oikealla metsän peitossa Öljymäki. Kuvassa vasemmalla Kymintehtaan asema. Alla kolme kuvaa Öljymäeltä Kymiyhtiön työntekijöiden asuintaloista.




 

 

 

 

 

 

 

 

 

Öljymäen talot on purettu 1980-luvulla, sen sijaan Mustallavuorella elämä jatkuu, vaikka osa rakennuksista onkin hävinnyt.

Dahlströmin huvila rakennettiin 1880-luvulla Kymiyhtiön toimitusjohtajalle. Nykyisin se on yksityisomistuksessa.




                                  Tätä rakennusta ei enää ole.

                                  Ei myöskään tätä kulkutautisairaalana toiminutta.


 Kiitos:

UPM/Kymin keskusarkisto

Jukka Airola 




torstai 6. toukokuuta 2021

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Asuinalueita: Aronpelto ja Naukio

Kuusankosken satavuotisjuhlan kunniaksi Min Kuusas esittelee eri tahoilta saatuja kuvia paikkakunnasta. Monet kohteista ovat vanhempia kuin sata vuotta sitten perustettu Kuusankosken kunta. Osa on poistunut keskuudestamme, toiset taas jatkavat elämäänsä entistä ehompina.

Aronpelto


 Aronpeltoa v. 1922

Kadonnutta Kuusasta edustaa Aronpellon alue. Kymiyhtiö rakensi sen vuorotyöläisten perheille vuosina 1914-18 kirkon lähelle rakennusmestarinsa Wolmar Forsbergin piirustusten mukaan. Alakerrassa oli keittiö, yläkerrassa makuuhuone, jossa yölöysissä ollut isä sai päivällä rauhassa nukkua. Kymmenessä talossa oli kuusi asuntoa, kahdessa talossa neljä - kaikki 68 asuntoa olivat 60 neliön koteja.














Aronpellon rakennukset purettiin 1970-luvulla.


Kiitos: UPM, Kymin keskusarkisto. Ari Borg. Kuusankosken kirja

Naukio

Naukion aluekin on Kymiyhtiön rakennuttama. Se valmistui vuosina 1919-20. Lisää aiheesta täällä:

http://minkuusas.blogspot.com/2016/06/naukio-pertti-karhisen-silmin.html


 Itä-Naukio



"Kasarmi" Sairaalanmäen juurella

 

 "Kasarmi" Sairaalantien varrella

 


 Länsi-Naukiota yllä ja alla

Kiitos: Pertti Karhinen. UPM Kymin keskusarkisto

Itä-Naukion uusi aika alkoi vuoden 1983 asuntomessujen jälkeen.





 









Kymiläisten tarinat kirjana

Min Kuusas -blogin tehdashaastattelut on nyt koottu kirjaksi. Näiden kansien välissä viitisenkymmentä entistä kymiyhtiöläistä kertoo työstää...