torstai 27. maaliskuuta 2014

Virkamiestalojen arvokkuus puhuttelee edelleen

Vanha virkamiestalo rakennettiin 1936.

Arkkitehti Rurik Wasastjerna seisoo Kuusankosken ensimmäisen kerrostalon pihalla. Tänään hän hankkii aineistoa paikkakunnan rakennusperintöä esittelevään kirjaansa vanhasta virkamiestalosta. Rakennus kohoaa komeana, sen uusittu maalipinta huokuu huoliteltua vaikutelmaa, tunnelma vie pois kiireisestä nykypäivän arjesta. Vieressä seisoo jyhkeänä yhtiön ammattikoulu, tien toisella puolen Lauttakadun varrella uusi virkamiestalo.

 Vanha virkamiestalo on Kymi-yhtiön luottoarkkitehdin Bertel Liljequistin käsialaa. Hän suunnitteli pääosan Kymi-yhtiön rakennuksista vuodesta 1920 vuoteen 1954. Loppupuolella työhön osallistui myös arkkitehti Arne Helander, joka jatkoi yhtiön arkkitehtina Liljequistin jälkeenkin.

Tämän päivän tutkimuskohde ihmetyttää Wasastjernaa monellakin tapaa.
- Näissä virkamiestaloissa on toisaalta valtavan isoja, komeita asuntoja, joissa on takat ja kotiapulaisen tilat ja kaikki. Osa asunnoista taas on pieniä yksiöitä,  hotellihuoneen tapaisia, ja niissä saattaa olla vain minimaalinen keittokaappi jossa voi teevedet keittää. Asuntokanta on polarisoitunut niin, että tavallista ei oikein joukosta löydy, Wasastjerna päivittelee.

Kulmahuoneistossa on ikkunoita neljään suuntaan.
Toinen askarruttava seikka on se, miten kerrostalo tuohon aikaan, kolmikymmenluvulla, löi läpi.
- Erityisesti Kuusankoskella se on erikoista, koska virkamiehet asutettiin täällä huviloihin. Mikähän siihen on johtanut, varmaan johtokunnan pöytäkirjoista syy selviäisi. Saattaa johtua kolmikymmenluvun funkisideologiasta, siitä että kerrostalorakentaminen on tehokasta ja näyttävää, arkkitehti arvelee.

Muualla yritykset ovat asuttaneet työntekijänsä eri lailla. Wasastjerna asuu itse Sunilassa Alvar Aallon suunnittelemassa ympäristössä, jonne yritys rakensi ensimmäiset talot vuonna 1937.
- Siellä virkailijat eivät asuneet kerrostaloissa, vaan esim. toimitusjohtaja asui omassa palatsissaan, insinöörit  rivitalossa ja työnjohtajat toisessa rivitalossa. Sitten oli työläisten 2-3 -kerroksiset kerrostalot. Varmaan Myllykosken, Inkeroisten ja Kotkan yritysten rakennuttamissa taloissa olisi vastaavuuksia näihin ratkaisuihin, Wasastjerna arvelee.

Vanha virkamiestalo on rakennettu vuonna 1936, eikä tule mieleen toista yhtä vanhaa kerrostaloa Kuusankosken alueella. Tässä ei nimittäin lasketa mukaan vanhoja puukasarmeja. Kului 12 vuotta, ja yhtiö rakensi tien toiselle puolelle toisen virkamiestalon. Vasta vuodesta 1948 tulivat siten nimet vanha ja uusi virkamiestalo.

Uusi virkamiestalo valmistui 1948.
 Funkiksen erilaiset edustajat

Uusi ja vanha virkamiestalo edustavat arkkitehtuuriltaan funkista, molemmat erilaista. Vanha henkii sankarifunkista. Uudemman arkkitehtuuri ei ole ihan niin juhlallista.
-  Tämä vanha on ydinfunkista tai sankarifunkista, ja uusi edustaa sodanjälkeistä pehmeää funkista. Vanha virkamiestalo on jylhän näköinen. Funkis oli olevinaan vallankumous arkkitehtuurissa, ja tämä talokin tuo vallankumouksellis-sankarillisia konnotaatioita, Rurik naureskelee määritelmälleen.

Merihenkisyyttä parvekkeissa

Talolle itselleen Wasastjerna ei naura:
 - Minusta rakennus on ihan sairaan hieno. Kun katselen parvekkeita, minulle tulee mieleen laiva. Funkiksen lempimetafora oli laiva. Funkiksen ideologiaan kuului ihailla insinööriluomuksia niiden tarkoituksenmukaisuuden takia. Niistä otettiin mallia, ja sitä kautta arkkitehtuuriin iskostui yksityiskohtia, jotka tuovat mieleen laivoja, lentokoneita, tehtaita tai  siiloja - luomuksia missä käyttötarkoitus saneli muodon funkiksen iskulauseen mukaisesti.

Wasastjerna kertoo vanhan virkamiestalon tyypillisistä funkispiirteistä:
- Koristeiden täydellinen puute. Pelataan vain mittasuhteilla ja muodoilla, ei koukeroilla eikä hörhelöillä. Hötkyilin Puistomaan portaaleista, mutta täällä ne ovat vielä paljon muhkeammat. Suuryhtiön arkkitehtuurissa piti olla arvokkuutta. Se näkyi asunnoissa ja näissä tietyissä yksityiskohdissa.

Sisäänkäynti viestii suuruudesta.
Seinät ovat valtavan paksut, myös osa sisäseinistä. Tiiltä ei ole säästelty, eikä ehkä ole tarvinnutkaan, koska yhtiöllä oli oma tiilitehdas Koskelan rannassa.
- Siinä on tietty ristiriita. Betonihan oli funkiksen ihannerakennusaine, koska se antoi mahdollisuuksia mihin hyvänsä. Mutta sitä ei pystytty hyödyntämään niin läpeensä vielä silloin. Rakennettiin sittenkin perinteisesti, tiiltä tiilen päälle.


Rurik on vieraillut neljännen kerroksen asukkaan Sirkka Heinon luona. Hän on ottanut valokuvia ja tutkinut tilaratkaisuja valmisteilla olevaa kirjaansa varten.  Hänestä reilun sadan neliön huoneisto toimii edelleen.
- Kun tilat ovat noin hulppeat, se antaa mahdollisuuden vähän kaikkeen käyttöön. Kylpyhuoneiden pienuus saattaa olla vähän ongelma, mutta en ole huomannut, että tässä talossa olisi niitä suurennettukaan.

Vanha...

...ja uusi


Uusi...

...ja vanha.
Lue myös asukkaan, Sirkka Heinon, haastattelu:
http://minkuusas.blogspot.fi/2014/03/sirkka-heino-kotonaan-vanhassa.html

ja 60-luvun kesäpiian Airi Vilhusen kirjoitus:
http://minkuusas.blogspot.fi/2014/03/airi-vilhunen-kesapiikana.html



Villasukka voi hivellä paitsi jalkoja myös silmiä. Tällaisia kaunokaisia en osaisi itse neuloa, itse asiassa en minkäänlaisia. Kyyti-kirjast...