Satavuotiasta Kuusankoskea kuvina. Asuinalueet 5: Koskenranta

Jukka Airola kuvasi 1980-luvulla Kuusankosken kaupungille paikkakunnan rakennuskantaa. Tässä hänen kuviaan Koskenrannasta - myös Kermakukkulana tai Konjakkipuistona tunnetusta. Perusteellista tietoa Koskenrannasta antaa Ulla Nikulan juttu kotiseutujulkaisu Vellikupissa numero 13/2014. Siellä on myös lisää kuvia jo hävinneistä rakennuksista. Muutaman vuoden takaisesta Koskenrannan avautumisesta kaikkien kuljettavaksi löytyy tarinaa osoitteesta  

http://minkuusas.blogspot.com/2014/12/koskenranta-avautuu-kaikille.html

             Kadonnutta Koskenrantaa: ns. Lääkäritalo

 

Lääkäritaloa ei enää ole, sen ulkorakennus kuitenkin on tallella tenniskentän vieressä.

 

 

Tämä ulkorakennus sen sijaan kuuluu villa Ruthsille. Villa Ruths on voimissaan, tällä hetkellä siellä asuu perhe, joka pitää taloa vuokrattavana juhlatilana.

 

                 Villa Ruths

               Villa Polin

Villa Polinin entinen saunarakennus, nykyisin autotallina

        Villa Ida

                                                      Villa Bertel

      Villa Wolmar

Lauttakadun taloja

 

Tehtaansairaalassa Tallinmontussa toimi Kymiyhtiön poliklinikka 1905-1975. Ennen aluesairaalan perustamista poliklinikan yhteydessä oli vuoteen 1952 asti myös 20-paikkainen tehtaan sairaala.

Kymiyhtiön puutarhurin talo

 

 

 

 Näkymä puutarhurin talon ikkunasta viljelmille

 

 

 

 

 

Alla:

Yhtiön puutarha, vasemmassa laidassa puutarhurin talo. Puutarhan toiminnasta Ulla Nikulan kaksi juttua Vellikupissa numero 9/2010. Lähinnä jokea kalansiitoslaitoksen päällikön talo, sen edessä kalanviljelyaltaita.

   

 

Kala-allas, betonipylväs ja kalanviljelypäällikön talo.

Tennispaviljonki on kunnostettu äskettäin.

Kiitos: Jukka Airola, Arto Sulanen, Seppo Saarijärvi, Kymi Kymmenen työterveyskeskus, UPM/Kymin keskusarkisto

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Asuinalueita 4: Marskinkadun tuntumasta

Sata vuotta sitten perustettiin Kuusankosken kunta paperitehtaiden ympärille syntyneistä taajamista. Min Kuusas on vuosien varrella saanut vanhoja valokuvia blogijuttuja varten. Pannaanpa niitä nyt edelleen muidenkin katseltaviksi. Kohteet ovat sattumanvaraisia ja kattavat Kuusankoskea vain sieltä täältä. Pahoittelut, voikkaalaiset ja pilkanmaalaiset ja muutkin laiminlyödyt alueet! Suosittelen lohduksenne Kuusankoski-seuran julkaisua Vellikuppi - sieltä löytyy tutkittua ja järjestelmällistä tietoa seudun historiasta. Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta esittelee arkkitehtuurimme ja historiamme perusteellisesti ja avaa katsomaan omaa ympäristöä uusin silmin. Tässä kuvia asuintaloista Marskinkadun vaiheilta:

Alla pieni kasarmi ja harmaa kasarmi. Pieni kasarmi toimi aluksi asuintalona, sitten apteekkina, sen jälkeen ruotsinkielisenä alakouluna ja nyt yksityisomistuksessa. Lisää tietoa kasarmeista:

http://minkuusas.blogspot.com/2015_07_19_archive.html

 

 

 

Marskinkadun mestaritaloista on jäljellä kolme. Yllä oleva talo on purettu. Talot rakennettiin 1897-1901. Ks. linkki yllä.

 

Alla Kuusankosken ensimmäinen asuinkerrostalo, rakennettu v. 1936. Uusi virkamiestalo rakennettiin v. 1948.

Vanhasta virkamiestalosta, Loistolasta, samoin kuin uudesta virkamiestalosta Lauttakadulla lisää täällä:

http://minkuusas.blogspot.com/2014/03/virkamiestalojen-arvokkuus-puhuttelee.html

 

Viereinen ja sen yllä oleva kuva esittää uutta virkamiestaloa.

Satavuotiasta Kuusankoskea kuvin. Asuinalueita 3: Myllyhuoko ympäristöineen

Sata vuotta sitten perustettiin Kuusankosken kunta paperitehtaiden ympärille syntyneistä taajamista. Min Kuusas on vuosien varrella saanut vanhoja valokuvia blogijuttuja varten. Pannaanpa niitä nyt edelleen muidenkin katseltaviksi. Kohteet ovat sattumanvaraisia ja kattavat Kuusankoskea vain sieltä täältä. Pahoittelut, voikkaalaiset ja pilkanmaalaiset ja muutkin laiminlyödyt alueet! Suosittelen lohduksenne Kuusankoski-seuran julkaisua Vellikuppi - sieltä löytyy tutkittua ja järjestelmällistä tietoa seudun historiasta. Rurik Wasastjernan Kolme tehdasta, yksi kunta esittelee arkkitehtuurimme ja historiamme perusteellisesti ja avaa katsomaan omaa ympäristöä uusin silmin. Se pitäisi jokaisen kuusaalaisen hankkia kirjahyllyynsä. Elämme hienossa ympäristössä.

Moni vanha kuusankoskelainen muistelee lapsuutensa asuinalueita kuin kadotettua paratiisia. Eräs alue onkin jo kadonnut: suorastaan myyttisen maineen saanut Myllyhuoko. Sen entiset asukkaat puhuvat lapsuusmaisemastaan kuin sadun maailmasta. Myllyhuokon - pitäisi varmaan kirjoittaa Myllyhuo'on mutten kuusaalaisena kirjoita - talot ovat melkein samanlaiset kuin Puistokadun varrella olevat. Molemmat taloryhmät suunnitteli Kymiyhtiön rakennusmestari Wolmar Forsberg. Myllyhuokon talot valmistuivat vuonna 1917. Myllyhuoko sijaitsee lähellä Kymin paperitehdasta Kuusaanniemessä. Se on kahden mäen väliin jäävä painanne, laakso, jonka eteläpää on lähellä Koskelan ravintolarakennusta. Talot on purettu 1980-luvulla.

 

Vasemmalla olevassa tummassa talossa asui teurastaja Lehto.

 

Puistokadun "sokeritoppatalot" muistuttavat Myllyhuokon taloja. Näihin tuli kuitenkin peltikatto tiilikatteen sijaan.

Tähtikadun varrella oli vielä 1970-luvulla rakennus, joka muistutti Puistokadun ja Myllyhuokon taloja. Jossain historiansa vaiheessa paikkakuntalaiset kutsuivat tätä komeaa rakennusta Lutikkalinnaksi - rakennusten nimittely on tuttua muualtakin Kuusaalta.

Myllyhuokon eteläpäässä oli muiden kuin Forsbergin suunnittelemia taloja, niiden rivi jatkui entisen Niementien varrella. Ensimmäisenä sahan Valtteri Mäkelän talo:

 

 

 

Tämä talo on pystyssä edelleen.

Kiitos:

Jukka Airola

Rurik Wasastjerna

UPM/Kymin keskusarkisto

Satavuotiasta Kuusankosken kuvin. Asuinalueita 2: Hanskalinja, Öljymäki, Mustavuori

Kuusankoski viettää satavuotispäiviään kunnan perustamisvuoden perusteella. Taajama syntyi jo kymmeniä vuosia aikaisemmin tehtaiden myötä. Juhlan kunniaksi lisää kuvia paikkakunnan historian varrelta, nyt asuinalueista saatuja. Osa rakennuksista on jo poissa, osa edelleen vahvasti elossa.

Hanskalinja

Hanskalinja Kyminpuolella edusti 1800-luvun lopun edistyksellistä rakentamista. Kymiyhtiön rakentamissa taloissa kaikissa neljässä asunnossa oli yksi huone mutta jokaisella oma sisäänkäynti, eteinen ja säilytyskomero. Talot purettiin 1900-luvun lopulla.

 

Hanskalinja oikealla, nykyistä Encore ympäristöpalveluita vastapäätä. Tie vie ylös Kolarinmäelle.

Kymintehdasta. Edessä Mäkikoulu, sen yläpuolella Mäyrämäki ja oikealla metsän peitossa Öljymäki. Kuvassa vasemmalla Kymintehtaan asema. Alla kolme kuvaa Öljymäeltä Kymiyhtiön työntekijöiden asuintaloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Öljymäen talot on purettu 1980-luvulla, sen sijaan Mustallavuorella elämä jatkuu, vaikka osa rakennuksista onkin hävinnyt.

Dahlströmin huvila rakennettiin 1880-luvulla Kymiyhtiön toimitusjohtajalle. Nykyisin se on yksityisomistuksessa.

                                  Tätä rakennusta ei enää ole.

                                  Ei myöskään tätä kulkutautisairaalana toiminutta.

 Kiitos:

UPM/Kymin keskusarkisto

Jukka Airola