maanantai 5. toukokuuta 2014

Pilkan koulu räppää itselleen levyn

Vaikka lauletaan räppiä       
Ykkösluokka kajauttaa räppinsä antaumuksella.
ei sisällä pidetä cäppiä...
Toukokuun räntäsade unohtuu Pilkan kouluun pystytetyssä levytysstudiossa, kun ykkösluokkalaiset räppäävät. Koulu on saanut vieraakseen Perttu Sirenin, joka hallitsi räppäämisen jo ennen kuin tämän päivän levyttäjät olivat syntyneet. Artisteja ohjailee koulun kuudennen luokan opettaja Juha Tynninen - idean toinen isä.

Koululaiset saapuvat studioon ryhmissä. Muutama luokka on jo pannut biisinsä purkkiin, ja toisluokkalaiset melkein puhkaisivat mikrofonikalvot kajauttamalla niin railakkaasti osuutensa.
- Mutta tiedättekö mitä. Jos vehkeet hajoaa sen takia, että räppi on raju, niin se on sitten vehkeitten murhe, Juha Tynninen kannustaa ekaluokkalaisia.

- Juha maksaa, Perttu Sirén lupailee musiikinteko-ohjelmansa ääreltä ja lapsia naurattaa. Oppilailla tuntuu olevan oikeasti hauskaa rapin parissa. He ovat keksineet etukäteen riimejä oman luokkansa biisiin, Juha on koonnut niistä laulunsanat, ja niitä on käyty vähän yhdessä läpi ennen levytyssessiota. Kukaan ei tunnu jännittävän - taitaa olla nykylapsille ihan vieras tunnetila muutenkin. Räppi raikaa iloisesti, vaikka Juha vaatii uusintaottoja niin kauan, että molemmat aikuismuusikot ovat tyytyväisiä.

Omaan käyttöönkin levy tehdään huolella

Pilkan ykkönen hauska ja villi,
kaikilla lempiruokana silli.
Iidan tukka on ihanan vaalea,
luokan patteri kylmä ja haalea.
Aleksilla on leivällä juusto,
Pilkan metsässä heiluu puusto.

Tyttöjen osuus menee parilla kerralla purkkiin, poikien riimejä pitää vähän hioa. Tynninen kannustaa ja jaksaa nähdä vaivaa. Pojat eivät itsekään hellitä, ja yhteinen rytmi alkaa löytyä. Pala palalta tätä kootaan niin kuin levytyksissä aina.
- Otetaas pojat uudestaan: Räppiin kuuluu hyvä riimi, ja sen keksi Pilkan tiimi. Tällee vedetään, pojat, kuunnelkaa tarkkaan rytmiä, Juha viittaa koneelta tulevaan komppiin.

 Isänmaa meillä on kaunis Suomi,
Pilkan aidassa vihreä puomi.
Haarukalla voi ruokaa napata,
muttei toista sillä saa hakata.

Kolmasluokkalaiset Niki Honkanen ja Ellen Salokorpi eivät ole ensimmäistä kertaa rappia kyydissä. Molemmat ovat kuunnelleet kotona rap-levyjä, eikä riimien tuottaminen omaan biisiin tuntunut vaikealta. Vaikka kumpikaan ei tunnistanut valmiista laulusta omia riimejään, sanoitus sai molemmilta hyvät arvostelut.

Kauppiaskaverit rapin lähettäläinä

Perttu Sirenillä ja Juha Tynnisellä on takanaan pitkä yhteistyö. Siren on tukkukauppias, Tynninen kouvolalainen musiikkikauppias, joka opettaa tällä hetkellä Pilkan koulussa.
- Tiesin, että Pertulla on ajatus rapin ilosanoman levittämisestä kautta Suomen. Ja kun tulin Pilkan kouluun, tuli mahdollisuus kokeilla tällaista ensimmäistä kertaa Suomessa.

Rap on Pertulle tuttu juttu jo vuosien takaa.
- Räppäsin oman penkkaribiisin jo -88. Nyt on aika kokeilla, voiko musiikkia opettaa koulussa muutenkin kuin että opettaja hakkaa pianoa ja oppilaat soittaa nokkahuilua. Nyt tehdään sitä, mitä listat ovat täynnä, rapia.

Miehet ovat pyöritelleet nuorten bändikilpailua yhdessä, Perttu tahollaan mm. autellut Pertti Kurikan Nimipäivien keikoilla laitteistoineen samalla kun on toiminut tuotepäällikkönä yrityksessä. Hän on ollut mukana tekemässä Suomen ensimmäisiä remixejä, julkaissut Suomen ensimmäisen teknokokoelman. Musiikkitaustaa löytyy.

Juha puolestaan on koulutukseltaan musiikkiin erikoistunut opettaja.
- Rap on helpoimpia tapoja päästä mukaan musiikkiin. Ei tarvitse osata laulaa melodisesti oikein, voit olla ryhmässä mukana ja rapata suomeksi. Tämä on hyvä ja innostava muoto saada lapsia innostumaan musiikista. Ei rap minua henkilökohtaisesti innosta niin että sitä kuuntelisin, mutta koululaisten kanssa se on erittäin hyvä työkalu, Tynninen selittää.

Kolmosluokalla on jo rap-solisteja.
Juha Tynninen on ollut tämän rap-projektin Lönnrotina. Oppilaat tuottivat riimejä, mutta niitä ei voinut panna sellaisenaan jonoon. Riimit piti toimittaa säkeiksi ja sanoituksiksi, joita kaikki voivat esittää yhdessä. Opettajan koostama teksti hyväksytettiin oppilailla. Riimittely on osalle oppilaista ollut helppoa kuin heinänteko, osalle vaikeaa tai mahdotonta.
- Se liittyy varmaan lapsen kielelliseen lahjakkuuteen ja lukemisharrastukseen, äidinkielen taitoon, kirjoitustaitoon. Olisikin kiva tutkia tätä, Tynninen innostuu.

Rap on tällä hetkellä nuorten suosion harjalla.
- Sankarit ovat muuttuneet. Muutama vuosi sitten hevipeikot olivat kova juttu, nyt listat ovat täynnä Suomi-rapia, Siren kertoo.

Mitään sääntöjä rapin teossa ei oikeastaan ole, mutta rehellisemmän kuuloista tulee, jos sanat kertovat omasta elämästä.
- Koulurapit ovat tietysti kompromisseja, joista ei välttämättä löydy rapin syvintä olemusta. Oikeat tekijät osaavat panna biiseihin omia kokemuksia ja ajatuksia, ei pelkästään että mulla on upee auto ja kultakäädyt, Perttu Siren analysoi.

Siren on talossa jo toista kertaa. Pari viikkoa sitten hän kävi esittelemässä laitteistoa ja salin ja antoi oppilaiden kokeilla ohjelmistoa. Maanantaisen levytysurakan jälkeen hän lisää lasten esityksiin taustalle rumpuja, torvia, mitä vain kokonaisuus tuntuu vaativan.
- Tämä on ihan oma taiteenlajinsa, joka kyllä vaatii esittäjiltäänkin rytmitajua ja oivallusta siitä, miten sanat sovitetaan sykkeeseen oikein.


Rap sopii hyvin vitosten kevätohjelmaan

Viidesluokkalaiset Tiia Gardemeister, Sara Tuovinen ja Anna Taskinen tekevät selvää lihapullista opettajansa Esko Järvisen luokassa. Levytyssessio on heillä takanapäin. Sitä edelsi riimittely musiikkitunnilla. "Arkiaamuna pitäis kouluun herää ja koulussa päähän tietoa kerää", Anna muistelee omaa runotuotantoaan. "Vitoset relaa, faktaa selaa", Tiia jatkaa.

Kaikki kolme tykkäävät rapistä jo valmiiksi.
 - Me ollaan kavereiden kanssa kuunneltu ja räpätty. Kuunnellaan Cheekiä, Uniikkia ja Bradia. Riimit ratkaisee, että ne rimmaavat ja millainen tahti on - kyllä tahti voi rapissa vaihdella, tytöt vakuuttavat.

Oman rap-levyn tekeminen oli kolmikosta ihan hieno kokemus.
- Se oli kiva, koska ei meillä ole ennen ollut mitään tällaista.

Rehtori Esko Järvinen hymyilee taustalla.
- Turha kierrellä: tässä vaiheessa kevättä aletaan olla jo sen verran väsyksissä, että kaikki hauska muutos normaaliin arkeen on tervetullutta. Koulunkäynti saa olla muutakin kuin perinteistä luokkaopetusta, hän sanoo ja viittaa älytaululle. Siellä on Utin Jääkärirykmentin lentonäytöksen ohjelma. Nyt pitäisi tilata bussit Pilkan koulun luokille, jotka pääsevät varuskunnan vuosipäivänä tähystelemään Midnight Hawkeja ja NH90-koptereita.

Katso, kuinka Pilkan koulun ykkösluokka räppää:

http://youtu.be/8tslActInDk















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Heikki Merivirta kantoi postia teini-ikäisestä lähtien

Heikki Merivirta on tuttu mies kuusankoskelaisille. Kodit ovat saaneet postinsa hänen jakamanaan, moni on nähnyt miehen teatterin lavalla nä...