Huhtikuun loppua, kello on viisi aamulla suolla jossain päin Kymenlaaksoa. Yksittäiset teeret soivat jo suon laitamilla. Kuuden aikaan suon perinteinen soidinpaikka alkaa täyttyä. Teerikanat seurailevat laitamilla välinpitämättömän näköisinä, mutta pinnan alla niilläkin varmasti roihuaa. Edestakaisin ryntäävistä, hypähtelevistä koiraista voi nyt valita mieleisensä. Koiraat naksuvat, pulisevat, hyökkäävät ilmassa toisiaan kohti kynnet ojossa. Heikompi antaa lopulta periksi, kääntyy ja väistyy paikalta. Sekin on jo päässyt pitemmälle kuin kehän ulkopuolella norkoilevat nuoret urokset. Näillä ei vielä massa riitä edes kokeilemaan onnea taistelussa suvunjatkamisen oikeudesta.
Katso soidinta myös videolta:
areena.yle.fi/tv/2253052
Kuusankoski on paikkoja, ihmisiä, historiaa, nykyhetkeä, tehtaita, maaseutua, tapahtumia, kulttuuria. Se on maisemia ja ihmiskätten töitä, murretta ja tapa olla kotoisin jostakin. Kuusaalaisuus on ajattelumalli, asenne ja näkökulma – kaikkeen. Kuusankoskia on yhtä monta kuin kuusankoskelaisiakin. Näillä sivuilla on yhden kuusaalaisen totuus kotipaikkakunnastaan. Terveisin Eijaleena Martikainen, paljasjalkain kuusaalain
Paperipaikkakunta juhli kotiseuturakkautta - puhe juhlavuoden yleisötapahtumassa
Arvoisa juhlaväki Eihän Kuusankoskea enää ole. Tämän hämmästyttävän väitteen kuuli monta kertaa vuoden 2009 alussa, kun Kuusankoski liit...
