Kotikirkkoni

Kuusankosken kirkko on tuttu kaikille paikkakuntalaisille. Sen huomaa myös satunnainen matkailija - torni kohoaa muun maiseman ylle ja hallitsee näkymää kauas. Meidän kirkko on hyvää katsottavaa jylhyydessään ja kauneudessaan. Mielipide saattaa olla puolueellinen ja perustua pitkään suhteeseen kirkkorakennuksen ja seurakunnan kanssa, mutta oikea se joka tapauksessa on. Tässä kuvia kirkosta eri vuodenaikoina - edestä ja takaa, alhaalta ja ylhäältä, läheltä ja vielä lähempää.

Kirkko joulukuun iltapäiväauringossa

Vielä anteeksipyyntö: sijoittelisin kuvat kauniimmin, jos ohjelma sallisi. Kuvatekstien tietoja olen poiminut Kuusankosken seurakunnan vuonna 2005 julkaisemasta kirjasta Kuusankosken kirkko, varsinkin Marja Terttu Knapaksen ja Riitta Nikulan tekstistä..

Hyvää vuodenalkua kotikirkon kulmilta!

Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1929.

Seurakuntasalin kuve huhtikuun terävässä paisteessa

Suntio Laineen perheen lastenhuoneessa oli puolikuu-ikkuna.

Vanha hevospuomi on yhä paikoillaan.

Alapiha oli kiva leikkipaikka suntion tyttärien kavereillekin.

Keittiönikkunan vieressä oli hieno pallopeliseinä.

Joskus pääsimme torniin Laineen tädin kanssa katsomaan kellojen soittamista.

Ja nyt ovesta sisälle kirkkoon!

Ilmari Launiksen kipsinen krusifiksi siirrettiin väliaikaisena kirkkona toimineesta seuratalosta uuden kirkon alttarin kuorikaaren alle. Meidän kirkossa alttari onkin rakennuksen länsi- eikä itäpäädyssä, kuten yleensä.

Koristemaalari Yrjö Lehtiön tekemä viinipuu-aiheinen maalaus pohjoisen puolen oven yllä.

Meidän kirkossa saarnastuoli onkin salin oikealla eikä vasemmalla laidalla, kuten yleensä.

Alttarikaide on balusteri- eli pylväsrakenteinen.

Alttarin etuosan peittävään kirkkotekstiiliin on kuvattu evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Alkuperäisen oli suunnitellut arkkitehti Armas Lindgren. Nykyinen on sen kopio, joka on valmistettu vuonna 1987 Suomen Käsityön Ystävissä.

Kastemaljan graniittialustan on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Finne. Messinkisen suojakuvun kolinaa vaimentavat pehmikkeet asensi suntio Erkki Hirviriutta.

Lasimaalaukset on suunnitellut Antti Salmenlinna, ja ne on tehty Salomo Wuorion maalaamon lasiateljeessa. Kastekappelissa aiheina ovat Pyhän hengen kyyhkynen ja puhtauden ja viattomuuden vertauskuva lilja.

Alwar Cawénin Kristus Getsemanessa sopi arkkitehti Armas Lindgrenin mielestä ehdokkaista parhaiten alttaritauluksi. Kirkkovaltuusto päätyi samaan näkemykseen äänestystuloksella 14-3.

Alttarin yläpuolella olevissa laatoissa on samanlaista vihreää salamointia kuin kirkkosalin ovissa.

Penkit maalattiin vuonna 1964 kermanvaaleiksi, mutta vuonna 1987 ne saivat takaisin murretun harmaanvihreän kuultovärinsä.

Kirkkosalin sivuseinillä on kuvat apostoleista käsissään tunnuskuvat, jotka viittaavat heidän elämäänsä tai marttyyrikuolemaansa. Pietari ja Andreas on maalattu sivulehterin yläpuolelle

Vuoden 1987 remontissa punainen matto poistettiin ja lattia uusittiin.

Tornin portaikkoa

Kovaonniset kellotaulut takaapäin

Analogisen aikakellon koneisto seisoo.

 

Kuusasta kirkontornista katseltuna