Jyrki Taskinen herättelee Kymen Pirtin perinteitä

Ravintolayrittäjä, krouvari Jyrki Taskinen ei muista mitään ensimmäisestä kerrastaan Pirtissä. Selitys ei ole se ensimmäisenä mieleen tuleva, vaan se, että hän oli ensi käynnillään nelivuotias. Taskinen silmäilee ravintolaansa tyytyväisenä: vuoden takainen hankinta oli fiksu juttu. Pöytäseurana on lisäkseni Leena Tolvanen, joka on katselemassa lapsuuden ympyröitään, Osuuskauppaa pikamyymälöineen ja hotelleineen.

Jyrki Taskinen kehittää Pirttiä harkiten.

Taustalla soi Matin ja Tepon Mä joka päivä töitä teen. Asiakkaita on puolen päivän aikaan liikkeellä jonkin verran. Joku nakuttaa seinustalla olevaa pelikonetta, muutama tupakoitsija istuksii lasikopissa. Taskinen haluaa pitää menon entisellään.
- Kansanravintolat ovat olohuoneita. Täytyy olla tosi varovainen sen kanssa, mitä niissä tekee. Pöydän paikkaa muuttamalla voi pilata paljon, Taskinen painottaa ja osoittautuu perinteiden ystäväksi.

Entisen Osuuskaupan kiinteistössä Jyrki Taskinen ja hänen yhtiökumppaninsa Helena Huovinen avasivat oman ravintolatoimintansa viime vuonna. Vanhoja kuusaalaisia riemastuttaa se, että samalla palasi käyttöön vanha nimi Kymen Pirtti. Paikka oli välillä nimeltään Pippuri.

Taskisella ja Huovisella on neljä ravintolaa, kaikki Restelin entisiä paikkoja. Kuusaalla ovat Wanha Kalastaja, Botticellin paikalle tuleva Kattila ja Kymen Pirtti, Korialla Kujakolli. Vuoden verran heillä oli myös Voikkaalla Wanha-Lautturi.
- Marraskuussa avasimme Wanhan Kalastajan Valtakadulla ja pääsin seuraamaan entistä kotikaupunkia lähempää. Huomasimme, että Kuusankoski on tosi vireä. Kuusankosken keskusta, kaupallinen palvelu ja kysyntä ovat elpymään päin. Tänne kannatti panostaa, Jyrki Taskinen kertoo.

Restel oli luopumassa Pirtistä, ja se sai Taskisen ja Huovisen pohtimaan toiminnan laajentamista täällä. Paikan historia ja perinteet painoivat puntarissa.
- Meidän oli tehtävä jotain, ettei tämä muuttuisi muuksi kuin Kymen Pirtiksi. Olemme kumpikin Restel-taustaisia, ja meille on opetettu samat pelisäännöt: lainsäädäntöä noudatetaan, kaikki velvoitteet hoidetaan, maksetaan verot Suomen yhteiskunnalle, Taskinen luettelee.

Maton tilalle tulee tanssiparketti.

Ei siis muutoksia Kymen Pirttiin, perinteet kunniaan! Jotain kuitenkin uudistetaan. Karaokekorokkeelle tulee parketti, että ihmiset pääsevät tanssimaan. Ravintolaan hankittiin uusi biljardipöytä, ja Totosta on tehty tärkeä osa ravintolan ohjelmaa.
- Nyt panostetaan asiakkaiden viihtymiseen ja turvallisuuteen. Alusta lähtien meille tuli viikonlopuiksi järjestyksenvalvoja ja narikka käyttöön. Hän hoitaa, että liikeideaan soveltuvat asiakkaat pääsevät sisälle ja ravintolaan soveltumattomat asiakkaat eivät.

Pirtti 50-luvulla

Taskinen ja työkaverit ovat nähneet vaivaa Pirtin  ilmeen vuoksi. Englannissa toimiva suomalainen mainostoimisto tuli apuun, kun Taskinen ja Huovinen saivat käyttöönsä Kymen Pirtin vanhan logon.
- Vanhaa fonttia ei löytynyt mistään luettelosta. Tuttu paikallinen taiteilija piirsi kuitenkin mallista alkuperäisen fontin. Se lähetettiin Liverpooliin ja sillä saatiin takaisin vanha logo. Historiataustoja pengottiin kuukausia, mutta niitä oli vaikea löytää. Olimme jo ostaneet paikan, kun yhden laatikoston uumenista löytyi nippu valokuvia talosta. Silloin tajuttiin: Tässä tämä on!

Perinteeseen on hyvä nojata muutenkin. Jyrki saa nähtäväkseen Leena Tolvasen tuomia vanhoja valokuvia Osuuskaupasta.

- Apua, tää lihatukki on meillä. Herra varjele! Tämä löytyi vanhan Martinan varastosta viime kesänä. Veimme sen turvaan Kujakolliin, se on siellä nyt rekvisiittana. Kun tuntee historian, pystyy paremmin elämään tätä päivää ja näkee ehkä vähän tulevaisuuteenkin, Jyrki tuumii.

Osulan lihatukki jatkaa elämäänsä Korialla.

Kattilan ja Kymen Pirtin keittiöt eri maailmoista

Kymen Pirttiin mahtuu ulkoruokinta-aikaan 180 ihmistä. Viikonlopun aikana ravintolassa ehtii käydä 350-450 asiakasta. Heitä houkutellaan väliin paikalle elävällä musiikilla. Tarjolla on ollut tanssiorkestereita, bluesia, oman kylän poikaa Harri Marstiota. Hän esiintyy myös Kujakollissa pääsiäissunnuntaina.
- Pelle Miljoona tulee elokuussa, nyt tavoittelen Anita Hirvosta, Taskinen suunnittelee.

Ruokaa saa syödäkseen täälläkin, Jyrki esittelee ruokalistaa: pikkupurtavaa, salaatteja ja sellaista josta nälkä lähtee.
- Tämä on sellaista pubiruokaa. On meillä pizzojakin, aitoja Lidlin pizzoja joihin käytetään aitoa Lidlin Mozzarella-raastetta. Paistetaan korkeapaineuunissa. Yksi gourmet-henkinen kaverini ei oikein välittänyt maistaa, Taskinen virnistää.

Kymen Pirtissä nälkä lähtee eri ruoalla kuin Kattilassa.

Pian avattavan Kattilan ruokatarjonta lähtee eri pohjalta.
- Sen ruokalistalla painotamme lähiruokaa, luomua, puhtautta ja suomalaisuutta siinä määrin kuin se on mahdollista. Haemme osaavaa henkilökuntaa, joka uskoo samaan arvomaailmaan mihin me.

Ravintola Kattila tulee tarpeeseen.
- Aikamme kuunneltiin Kouvolan keskustassa, että mistään ei saa illalla ruokaa, vaan kymmenen jälkeen auki on vain kebab-paikkoja. Ihan pelkästään ruokaravintolaa ei Kuusankoskelle kannata tehdä eikä edes Kouvolaan. Mutta meillä on iso terassi ja Wanha Kalastaja vieressä, se tuo paljon synergiaetuja. Restel oli aikoinaan rakentanut ravintolat yhteen, joten meidän piti vain avata kolme seinälevyn ruuvia, jolloin Kattilasta pääsee Wanhaan Kalastajaan.

Monivaiheinen kierros maailmalla

Jyrki Taskinen on selvästi palannut juurilleen.
- Asun tosin Korian demokraattisessa tasavallassa, jolla on ystävälliset suhteet Kouvolaan ja sama valuutta, mutta sydämeni on Kuusaalla. Täällä asuvat vanhempanikin.

Krouvari Taskinen on syntynyt Kuusaalla, asui lapsena Salomaan talossa Keskustan koulun vieressä, siinä leipomon talossa. Hän kävi ammattikoulun ja lähti muualle opiskelemaan, luki kokiksi ja tarjoilijaksi ja hankki esimieskoulutuksen. Sitten hän kiersi Restel-ketjun ravintoloissa päällikkönä 14 vuotta.
- Kun tulin Lapista pois, ensimmäinen paikkani Restelillä oli Kouvolan Puistokartano hotelli Martinassa. Sitten minut heitettiin Helsinkiin, taas Martinaan. Sitten minut siirrettiin Nastolaan. Kun kerkisin purkaa muuttolaatikot, tuli siirto Tampereelle. Tampereelta ne heitti Vaasaan ja meinasi unohtaa minut sinne. Sitten takaisin Tampereelle ja taas Vaasaan, kunnes ne siirsi Lahteen. Silloin sanoin, että tämä on minun viimeinen siirtoni. Jos tästä selviän ilman romahdusta, niin ihme.

Muutto työpaikasta ja paikkakunnalta toiselle on kai aika rankkaa. Ihmiset eri puolilla Suomea ovat erilaisia.
- Maailmalla pärjää, jos menee sinne nöyrin mielin mutta ei nöyristellen. Voi kysyä, että anteeksi mutta en tiedä mitä tarkoitat.

Nyt Jyrkiä ilahduttaa havainto, jonka hän on tehnyt mm. Miä oon Kuusaalt -ryhmästä.
- Tähän saakka kuusaalaisia on aina potkittu päähän, vaikka Kouvola on ollut kuiva ja tylsä virastokaupunki ja Kuusas taas vireä kulttuurin ja urheilun kehto. Niin hienoa, että kuusaalaiset alkavat olla ylpeitä siitä, että asuvat Kuusaalla. Yhteisöllisyys on alkanut kasvaa, Jyrki hehkuttaa.

Tässä kohtaa me kolme kuusaalaista alamme olla jo aika tukevassa kotiseutuhengessä ihan ilman kemiallisia avusteitakin. Leena Tolvanen muistaa, että hänen Eino-isänsä nimitti kouvolalaisia rautatieläisten risaperseiksi. Kertaamme taiteilijoita, urheilijoita, missejä ja muita kuuluisuuksia, joita Kuusas on kasvattanut. Löysityön pitkillä vapailla on ehtinyt kehittää monenlaista tekemistä. Taskinen haaveilee, että joku taiteilijayhteisö ostaisi Heinosen kaupan ja perustaisi siihen työpajan lisäksi kahvilan. Leena Tolvanen hallitsee kuusaalaisen nimittelyperinteen.
- Kun veljentyttö meni Sibelius-lukioon, niin minä sanoin että meidän tyttö meni Petelius-lukioon, Leena naureskelee.


Visioita riittää, ja uskoa tulevaisuuteen. Varmasti riittää myös janoisia, ja nälkä meillä on aina vieraanamme. Jutellessa Leena Tolvanen kaivaa vielä käsilaukustaan vanhan paperisen Pirtti-logon ja saa Jyrki Taskisen jälleen huokailemaan ihastuksesta.

Lue Osulasta myös Leena Tolvasen muistot:

http://minkuusas.blogspot.fi/2015/03/leena-tolvasella-oli-koti-osulassa.html

Leena Tolvanen ja Jyrki Taskinen.

Hotellisiivessä lapsena asunut Leena Tolvanen ratkaisi Jyrkiä askarruttaneen kysymyksen, miksi ahtaassa vintinportaassa on vinssi. Tolvaset kuivattivat talvisin pyykin ullakolla, ja pyykkikori nostettiin ylös vinssillä, kun sen kanssa olisi ollut liian vaarallista kiivetä tikkaita.

 

Kymen Pirtin yläkerrassa entinen hotelli on tyhjillään, paikat rempallaan. Täällä on viimeksi pidetty majataloa vuosia sitten. Home estää nykyisin tilojen käytön, eikä uusi Kymen Pirtin yrittäjä innostu hotellitoiminnan pyörittämisestä. Nyt panostetaan ravintolamaailmaan.