Haluatko vaikuttaa siihen, että betonipylväät jäävät komistamaan Kuusankoskea? Allekirjoita adressi täällä
http://www.adressit.com/voimajohtolinjan_sailyttaminen_ksnkn_kaupunginosassa_kouvolassa
tai käy allekirjoittamassa se Kuusankosken kirjastossa.
Kymijoen rannalla Kuusankosken keskustassa kohoavat neljä viimeistä betonipylvästä - ja mahdollisesti viides, kaksijalkainen - ovat jälleen uhattuina. Kouvolan tekninen lautakunta esittää niille purkulupaa.
Keskustaan jäi pystyyn neljä pylvästä edellisen purkukampanjan jälijltä. Säilyttämisestä saamme kiittää Kouvolan rakennusvalvontapäällikköä Tapani Ryynästä. Hänen käsissään on lopulta jäljellä olevien pylväidenkin kohtalo.
Joen varrella kohoavat pylväät kertovat edelleen paikkakunnan teollisesta historiasta ja liittyvät uljaana monumenttina yläjuoksulla näkyvään Kymintehtaan tehdaskompleksiin. Tällaista harvinaisuutta ei ole varaa tuhota.
Tuhoamista ehdotetaan nyt - kuten aiemminkin - turvallisuussyillä. Jostain pylväästä on lohjennut kappaleita. Pylväät pitääkin korjata, jottei vahinkoja tapahdu. Toisin kuin alan virkamies väittää, pylvään historiallinen arvo ei kärsi, jos muotoa uudistetaan 2015-vuoden tasolle. Ja kuten jo muutama on jo ehtinyt todeta: jos ei rakennuksia saisi korjata, presidentinlinnakin olisi jo pitänyt repiä maan tasalle historiallisesti epäaitona rakennelmana.
Pylväiden korjauskustannukset ovat 25 000 euroa/kpl. Mutta ei purkaminenkaan ole ilmaista. Hinta on tuotava esiin, jolloin todellinen "säästö" tulee näkyviin. Mitkään säästösyyt eivät kuitenkaan oikeuta romuttamaan Kuusankosken ainutlaatuista pylväsrivistöä, joka vuosien saatossa on muuttunut uljaaksi tilataideteokseksi alkuperäisen käytön loppuessa.
Jostain syystä pylväiden olemus herättää monissa ulkopaikkakuntalaisissa - nykypäättäjät mukaan lukien - halun kommentoida pilkallisesti. Satunnaisille kävijöille tiedoksi heidän tylyttämisestään: Ihan sama, katso toisaalle jos ei miellytä. Meillä täällä Kuusaalla meininki on muissakin asioissa kaikkea muuta kuin söpöä ja pikkusievää. Kouvolan päättäjille, joita pylväät eivät miellytä: Harmi, jos et ymmärrä. Mutta ainakaan tehtävänne ei ole julkisesti moittia naapuriperuskunnan tärkeitä elementtejä. Elimäen tuulimyllynkin siirtoehdotuksesta nousi suuri parku, vaikka se olisi saanut heilutella siipiään edelleen, toisaalla. Eivät kaikki ohikulkijat ymmärrä niitäkään arvoja, joita maalaistalopihapiiriin paikallisten mielissä liittyy, mutta ei tulisi mieleenkään haukkua toisten kotikontuja, varsinkaan päättäjänä tai virkamiehenä. Eriseuraisuutta ei noilla konstein vähennetä.
Erilaiset näkemykset pylväiden kauneusarvoista eivät ole ratkaisevia. Jokainen näkee, että komeita ovat ja hallitsevat maisemaa muistuttaen, että me nykyasukkaat saamme kiittää paikkakunnan olemassaolosta paikkakunnan puunjalostushistoriaa. Seis pylväiden kaatamiselle, korjaukset käyntiin!
Eijaleena Martikainen
Lisää aiheesta täällä http://ep.kouvola.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames
ja täällä
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/08/19/Asiantuntija%3A%20Voimajohtopylv%C3%A4%C3%A4t%20kuuluvat%20Kuusankosken%20teollisuusimagoon/2015219442532/4
ja täällä
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/08/12/Niinikoski%3A%20Pylv%C3%A4iden%20purku%20uhkaisi%20teollista%20perinnett%C3%A4/20153154/4
Kuusankoski on paikkoja, ihmisiä, historiaa, nykyhetkeä, tehtaita, maaseutua, kulttuuria. Se on maisemia ja ihmiskätten töitä, murretta ja tapa olla kotoisin jostakin. Kuusaalaisuus on ajattelumalli, asenne ja näkökulma – kaikkeen. Tänä vuonna Min Kuusas osallistuu vuoden 2024 Kyyti-lukuhaasteeseen, joka kannustaa lukemaan vuoden aikana 12 kirjaa. Kerron lukukokemuksistani ja toivon ettei kukaan ota tarinoitani turhan vakavasti. Terveisin Eijaleena Martikainen, paljasjalkain kuusaalain