 |
| Avajaiset 11.11.1971. |
Tauno Salmisen kauppojen tarina jatkuu. Salmisen ensimmäisen liikkeen, Naukion kaupan, perustamisesta ehti kulua vain 15 vuotta, kun hän avasi kuudennen myymälänsä Kuusankoskella. TS-Markkinat oli jotain aivan uutta paikkakunnalla - lähin vastaavankokoinen supermarket löytyi vasta Kouvolan Utinkadulta. Uuden liiketalon oli suunnitellut rakennusmestari Esko Ruusuvirta, ja rakennusurakan toteutti rakennusliike Potinkara. Kun lehti uutisoi urakkasopimusten allekirjoituksesta 12.6.1971, niin jo marraskuun alkupuolella asiakkaita kutsuttiin kauppaan.
 |
| Tauno Salminen TS-Markkinoiden kassalla |
 |
| Maire Kytömäki |
- Siellä oli oikeesti hauskaa. Minunhan piti mennä kouluun, aikomus oli vain hankkia vähän rahaa rakentamiseen. Mihinkäs kouluun minä sieltä halusin, meillä oli ihan liian hauskaa että olisin halunnut pois. Kauppias ja myyjät oli kiva porukka, "hullu henkilökunta". Eihän se ollut työntekoa vaan hauskanpitoa, sinne oli kiva mennä. Olin välillä PK:ssa ja muissa kaupoissa mutta halusin aina uudelleen kesäisin Salmiselle.
 |
| TS:n henkilökuntaa, vas. Tauno Salminen, oik. Kari Salminen |
- Aamulöysi oli 9-18, iltalöysi 11-20, ruokatunti välissä. Viikossa oli kaksi vapaapäivää, sunnuntai ja arkivapaa, Maire Kytömäki kertoo.
 |
| Taustalla uusi hedelmätiski |
- Asiakas otti itse hedelmät pussiin, antoi sen myyjälle, joka punnitsi sen. Itsepalveluvaakoja ei ollut.
Musiikin tulo kauppaan ei Satu Eskolaa ilahduttanut. TS:lläkin alkoivat radio-ohjelmat ja kasetit soida ja teostomaksut juosta. Joskus kanavaa käytettiin mainontaankin.
- Varmaan se alkoi olla kaupoissa muotia, että pitää sitä musiikkia rämpyttää.
Lihapuolella oli isoja muutoksia, grillit ja itse mausteut kanat.- Minä en niistä tiedä muuta kuin että grillituotteita meni paljon. Minä olin pääasiassa kassalla ja täyttelin hyllyjä, Maire sanoo. Mutta Pirkko tietää: maustaminen oli iso homma. Kanat ja grillikylki maustettiin aina edellisenä päivänä. Pirkko oli joskus lihapuolellakin ja iltaisin aika väsyksissä. Jalkoja pakotti mutta piti jaksaa hymyillä.
- Eihän se asiakkaiden vika ollut, jos min jalat oli kipeät.
Maire kuvailee uudenlaisia kassakoneita. Ne jo laskivat yhteen hinnat, mutta samaa hintaa piti painaa yhtä monta kertaa "enteristä" kuin tuotteita oli. Kassa oli mykkä kassa, se ei kertonut paljonko piti antaa rahasta takaisin.
Pirkko sanoo olleensa usein ruuhka-aikoina kauppiaan kanssa pikakassana uusien kassakoneiden rivin jatkona. Kaupassa oli myös kahvio, jossa mm. otettiin veikkauksia vastaan.
- Kahviossa kävi kovasti asiakkaita viereisiltä tehtailta, Japista ja Kymen Sukasta ruokatunneillaan, Satu kertoo.
Pirkko Kaukola tykkäsi kiireisestä tunnelmasta.- Minusta oli kamalan kivaa kun oli oikein kiire perjantai tai aattopäivä kassalla. Kun työpäivä päättyi, ihmetteli että nytkös tää on jo ohi.
TS-Markkinat vuokrasi lisää varastotilaa Keltin vanhasta kansakoulusta. Kaksi kolmekin paperirekkaa saatettiin purkaa yhdellä kertaa henkilökunnan voimin kouluun, josta haettiin sitten myymälään vähitellen vessapaperit, talouspyyhkeet, vaipat.
- Ne oli hauskoja juttuja, vaikka se oli rankkaa, kun keskellä talvea jäisiä kolleja heiteltiin kädestä toiseen ja ne luistivat käsistä. Lehtosen puutarhan Jukka pyysi myös yhtä luokkahuonetta vuokralle pakkauslaatikoita varten.
Pullojen palautusautomaattia ei ollut vielä TS:n alkuvuosina, vaan pullot otti vastaan iltaisin keskuslaitoksen asukas Pertti. Hän antoi pulloja vastaan lapun, jossa oli lukumäärä tyyliin "12 puloa" - kahta l:ää peräkkäin hän ei osannut kirjoittaa.
- Kerran pikkupojat tulivat kassalle lapun kanssa, johon oli kirjoitettu aika isot määrät "pulloja". Kassa huomasi heti, että lappu oli poikien itsensä kirjoittama.
Satu Eskola muistelee kauppaedustajien kierroksia rasittavina hetkinä. Ne kuitenkin vähitellen loppuivat.
- Niitä hyppäsi monta päivässä tyrkyttämässä tavaraa. Alkuun heillä oli Kouvolan hotelleissa näyttelyhuoneita, joissa käytiin ostamassa tavara. TS:n aikaan muutamalla firmalla oli jo asuntoauto, joka oli sisustettu myytävällä tavaralla. Autoon haettiin kaupasta henkilökuntaa katsomaan, mitä ostettaisiin. Juuri kun oli tekemässä kirjanpitoa, jonka piti olla siistiä ja tarkkaa - tein sen loppuun asti käsin, en halunnut koneita - olan takaa kuuluu "terve, oiskos sul hetki aikaa?"
 |
| Tauno Salminen, oik., hotelliin pystytetyssä myyntinäyttelyssä |
Perjantai-iltaisin TS:llä on kesäaikaan paljon helsinkiläisiä menossa mökilleen, lähinnä Jaalaan. Satu kertoo, että ennen kuin Porvoon moottoritie valmistui, kaupan sulkeminen viivästyi ainakin tunnilla perjantaisin. Lihatiskiäkään ei pantu pakettiin ennen kuin helsinkiläiset olivat käyneet.
- Ei saatu ovia kiinni kahdeksalta. Isä lupasi aina myyjille hyvitystä vapaana, " palvellaan heidät". Ja asiakkaat oli kauhean onnellisia että saivat ruoat.
Kauppiaiden on aika vaikea ennustaa esim. juhlapyhien alla, paljonko tavaraa menee. Saattoi jäädä 500 äitienpäivän purkkiruusua myymättä.
- Ne istutettiin omaan pihaan. Pääsiäisen ajan kermat tilanttiin Porlammin meijeriltä ja sovittiin, että he ottaa yli jääneet takaisin ja tekee niistä meille voita.
TS-Markkinat teetti gallupin, jossa kysyttiin hyviä ja huonoja puolia. Joku oli antanut korjausehdotuksen TS:lle: "Nuorempia myyjiä!" Pirkko Kaukola nauraa, että kun asiakas kysyi onko liha tuoretta, myyjät vastasivat, että "ei meillä ole mitään muuta vanhaa kuin myyjät". TS-Markkinat laajensi tilojaan jo kolmen vuoden kuluttua avajaisista vuonna 1974. Leikekirja kertoo:
"Myymälässä suoritetut muutostyöt olivat niin laajat ja monimuotoiset, että myymälä pidettiin kokonaisen päivän suljettuna. Jo ennestään palvelumarkettina tunnettu TS-Markkinat tehosti edelleen palvelupisteitään."
Rahakuljetuksia pyöränsarvessa
Leikekirja kertoo monista poikkeustilanteista, jotka hankaloittivat kaupanalankin toimintaa.
Vuonna -76 kevättalvella 40 000 elintarviketyöläistä jäi lakkoon. Siitä sukeutui varsinainen maito- ja makkasirkus. Kymenlaakson Osuusmeijeri toimitti maitoa, jota sitten myytiin tonneittain Uuttamaata ja Hämettä myöten. Maitoa vaihdettiin makkaraan kuin silloin ennen konsanaan.
 |
| Tauno Salminen asentaa varavirtaa. |
Marraskuun lopulla puhkesi maassamme lehtilakko, joka häiritsi myös vähittäiskaupan ilmoittelua. Kirjapainot kuitenkin olivat työssä ja suora ilmoittelu kukoisti. Tällöin syntyi koko maassa lukuisa joukko ns. kaupunkilehtiä, jotka toimivat ainoastaan ilmoitustulojensa turvin ja toimivat yhä edelleen.
Liikealan lakkoon TS:n myyjät eivät osallistuneet. Pirkko Kaukola kertoo, että he maksoivat 100 markkaa lakkokassaan. Asiakkaita tuli sen lakon aikana Kouvolasta asti.
Pankkilakon aikana myyjät kävivät maksamassa laskuja rahalla Kymen Makkaraan ja Tervolinille.
- Ensin haettiin Kotkasta Suomen Pankista vaihtorahaa. Isä oli yksin hakemassa rahaa konttorista, jonka ulkopuolella oli iso joukko puliukkoja. Aikaa oli vähän, pankki sulki jo ovia, joten isä kantoi painavat kolikkolaatikot ulkorapulle ja juoksutti autoon kerralla niin paljon kuin jaksoi. Pelkäsi että joku hoksaa, mitä siinä kannetaan, Satu Eskola kertoo.
Tuula Nurminen muistaa, että hän vei joskus kaupan monen päivän kassan muovikassissa pyörällä polkien kauppaan. Pekka Penttilä taas käveli rahapussi nyrkissä pankkiin. Kukaan ei onneksi seurannut, mitä siinä meni.
Tarjouksia ei oikeastaan ennen 70-lukua ollut ollutkaan kaupoissa. Toisaalta kahvi ja voi myytiin alle tukkuhinnan kaupoissa sisäänheittotuotteina. Tusinan pullon limsakori myytiin halvemmalla kuin litran pullo limonadia, Salmisen myyjät kertovat.
 |
| Naapuriliike tunsi olonsa tukalaksi tulokkaan rinnalla. |
70-luvun lopulla tehtiin peräti hintakilpailusopimus, joka pyrki määrittelemään tuotteiden vähimmäishinnat. Siitä Kauppalehti kirjoitti 12.7.78 näin:
Kaupan sota rauhoittuu, hintasopimus pitää hyvin
Kaupan keskusliikkeet päättivät heinäkuun alusta lukien ryhtyä rauhoittamaan keskinäisellä sopimuksella ryhmittymien välistä kilpailua. Hintakilpailun ulkopuolelle päätettiin jättää maito, piimä, voi, sokeri, tupakka ja keskiolut. Ainoa tietoon tullut sopimuksen rikkominen on tapahtunut Kymenlaaksossa, jossa kolme kaupparyhmittymän marketit ovat edelleen toimineet aikaisemmin keskenään tekemänsä sopimuksen mukaisesti. - - - Näiden markettien hinnoittelun ei katsota haittaavan muiden myymälöiden toimintaa. Asiasta on kuitenkin yhtenäisyyden vuoksi neuvoteltu. Hintakilpailusopimuksen rikkomisen varalta on olemassa pelisäännöt. - - - Ensin pyritään tällainen tapaus selvittämään neuvotteluin. Jollei tästä ole apua, siirtyy vastuu asianomaiselle kaupparyhmittymälle. - - - Sopimus hintakilpailun rajoittamisesta on voimassa vuoden loppuun asti.
Kari Salminen kuvaa leikekirjassa tilanteen melko lailla toisenlaisena:
Kaupan sota ei ollut läheskään niin rauhallista kuin Kauppalehden artikkelista olisi voinut päätellä, ei ainakaan Pohjois-Kymenlaakson talousalueella. Ilmoittelu oli rajua ja henkilökuntaakin tarvittiin lisää aika ajoin. Suurimmillaan myyntihenkilökuntaa TS-Markkinoilla palveli kolmisenkymmentä henkeä.
Esim. jauhoilla ja sokerilla oli vähimmäishinta, jota ei olisi saanut alittaa. Kun Salminen myi muutaman pennin alle sovitun valtakunnan hinnan, toiselta puolelta Suomea tuli uhkauskirje, että heidät pannaan ruotuun.- Eikö tunnu nykyään hullulle? Mutta kun tämä oli yksityinen kauppa, niin saatiin ostaa mistä tukkuliikkeestä vaan, mistä vain edullisimmin sai, Pirkko kertoo.
Satu tosin lisää, että lussa Tauno Salminen osti Keskolta, mutta sitten heillä meni sukset niin ristiin, että se loppui kokonaan.
Hinnat olivat tosi alhaalla ja tarjoukset rajuja. Kilpailu paikkakunnalla ja lähiympäristössä senkuin kiristyi... Mainossanomaa suollettiin myös ovelta ovelle -systeemillä. Lehtimainontaakin ulotettiin naapurikuntien puolelle.
Tauno Salmisen poika Kari vastasi mainosten teosta ja olikin siinä taitava, myyjät kertovat.
Hyvinvoiva tekee työt paremmin
Mahtaako väite "aika kultaa muistot" koskeakaan tätä muistelijaporukkaa, koska kaikki myyjät todistavat samaa.
- Oli niin kiva pestä jäähdyttämöä. Työt tehtiin iloisella mielellä, Pirkko Kaukola kertoo.
Hävisikö hauskuus, kun kiire kasvoi?- Ei, hauskaa oli loppuun asti. Kiire ei estä hauskanpitoa. Nykyajan työnantajat ei ymmärrä sitä jujua, että jos työntekijällä on hyvä olla, hän tekee töitä vaikka kuinka paljon. Nyt vain kiristetään ja silloin ihminen menee täysin lukkoon, sille tulee vastakarva, Maire Kytömäki sanoo.
Kytömäki kertoo, että asiakkaatkin viihtyivät TS:ssä. Moni sanoo edelleen hänelle, että kun tuli TS:ään, oli kuin olisi kotiin tullut.
- Nyt kun menee kauppaan, henkilökunta ei ole huomaavinaan. Me sanottiin kaikille aina päivää.
Maire Kytömäki painottaa, että kauppias oli todella karismaattinen herrasmies, vanhanajan kauppias. Pirkko jatkaa, että asiakkaat surivat kauppiaanvaihdosta: "Kun se Salmiin oli niin mukava, jutteli kaikille." Paikkakuntalaisena Tauno tunsi ison joukon kuusaalaisia jo kouluajoistaan lähtien.
Leikekirjan kuvateksti kertoo: Henkilökunta viihtyi hyvin, koska ansiomerkkejä jaettiin tämän tämän. Vappu ja Tauno Salminen kiittävät tässä kuvassa Pekka Penttilää.Salmisen ex-myyjät muistelevat työporukalla vietettyjä vapaa-aikoja. Retkeiltiin, käytiin pilkkikisoja, mökkeiltiin niin että yksikin suhlaskahdidaatti meinasi myöhästyä omista kihlajaisistaan. Yhdessäolo on selvästi hitsannut nämä ihmiset omaksi porukakseen.
- Mehän oltiin kuin perhe.
Tauno lähti eläkkeelle
Tauno Salminen myi liikkeensä, kun hän täytti 63 ja pääsi yrittäjäeläkkeelle. Tytär kertoo, että eläkkeellä isä nautti retkeilystä, Inarissa käynneistä, kalastuksesta.
- Paikallislehden eläkkeellelähtöjutussa isä seisoo ruusupenkin edessä kotipihassa ja kuvateksti väittää, että hänen rakkaita harrastuksiaan on puutarhanhoito. Isähän ei ikinä tehnyt puutarhatöitä, Satu Eskola nauraa.
Maaliskuun 31. päivänä 1983 TS-Markkinat piti tiedotustilaisuuden ja ilmoitti omistajan vaihtumisesta. Osakkeet on ostanut Tukkumanni, uudeksi kauppiaaksi tulee Paavo Jormanainen Lappeenrannasta, ja tämä ostaa kaluston ja tavaravaraston.
Kari Salminen luonnehtii leikekirjassa: Maaliskuun lopulla räjähti varsinainen uutispommi. Osakkeiden myynti Tukkumanni Oy:lle sekä kiinteistön myynti Tuko Oy:lle tuntui tulleen melkoisena yllätyksenä jopa asioista tavallisesti perillä oleville tahoille.
Lehtileike kuitenkin väittää, että ainakin tämä lehti - ilmeisesti Kuusaan Sanomat - oli arvannut:
TS-Markkinat vaihtaa omistajaa - markkinaosuuksista kamppaillaan.
- - - Kuusankosken suurin yrityskauppa on leijunut ilmassa jo jonkin aikaa. TS Markkinat on ainoa 'villi' ruokakauppa Kuusankoskella. Se ei ole liputtanut viime vuosina minkään kauppaketjun lippua. Kaikki keskusliikkeet ovat olleet tavarantoimittajia, mutta tukolainen Jakeva, nyk. Tukkumanni suurin.
Tukkumannin ostettua nyt TS Markkinoiden osakekannan kahmaisee tukolainen T-ryhmittymä nyt menettämäänsä markkinaosuutta K-ryhmittymältä. Kun tulevana kesänä vielä toinen T-market avaa Valtakadulla niin tämä tietää ennennäkemätöntä tarjouskilpaa keskustassa. Vielä jos sok-lainen osuuskauppa kiilautuu Valtakadulle ja jos E-fuusion tuloksena syntyy Eka-market Kouvolantien varteen niin kyllä ruokaa pitäisi löytyä omasta kylästä.
Oheisesta karttaotteesta selviävät kauppayhtiö T. Salminen & K:nin myymälöiden sijainnit Kuusankoskella, sekä Naukion kiinteistön myynnissä kauppayhtiölle tullut liikehuoneisto Voikkaalla, joka koko ajan oli vuokrattuna, sekä vuonna 1971 perustetun TS-Markkinat Oy:n myymälän sijainti.
Hilkka Oittinen, Satu Eskola, Maire Kytömäki, Pirkko Kaukola, Tuula Nurminen ja Pekka Penttilä jakoivat onnellisia muistojaan työpaikastaan. Myymälä myymälältä toiminta muuttui nykyaikaisemmaksi, mutta yksi piirre säilyi koko Salmisen kauppahistorian ajan. Töissä oli hauskaa.
- Äärimmäisen hauskaa, Tuula Nurminen sanoo.
Jatkuu: Tulossa vielä juttu Salmisen kauppiasperheestä.
Tauno Salmisen liikkeistä lisää täällä:
http://minkuusas.blogspot.fi/2016/02/tauno-salmisen-kaupat-i-naukio.html
ja täällä:
http://minkuusas.blogspot.fi/2016/02/tauno-salmisen-kaupat-ii-valtakatu.html
Salmisen perheestä täällä:
http://minkuusas.blogspot.fi/2016/02/tauno-salmisen-perhe-eli-kaupankaynnin.html
